ENTERPRISE ARCHITECTURE MANAGEMENT FROM A KNOWLEDGE MANAGEMENT PERSPECTIVE – RESULTS FROM AN EMPIRICAL STUDY

Within the context of EAM numerous approaches proposed by researches exist. Still, it is not easy for companies to choose the most suitable one from the multitude of architecture frameworks and methods. Additionally trends in the global economy and the resulting pressure on the part of competitors force companies to introduce more effective management processes. As a consequence, EAM faces the similar challenge as that of knowledge management that is identifying, collecting and maintaining process-specific information in an efficient way. This research article addresses the aforementioned challenge by identifying weaknesses of existing approaches to enterprise architecture management and proposing future areas of research. Thereby, the future research topics are identified in two steps. Firstly, an extensive literature analysis from a knowledge management perspective derives hypotheses on possible fields for improvement and future research. These hypotheses are evaluated according to their relevance in practice in an online survey conducted among enterprise architecture management practitioners from companies belonging to various industry branches in Europe

Tietämyksenhallinnan huomioiminen kokonaisarkkitehtuurityössä

Suomen julkisessa hallinnossa on käytössä yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, jonka avulla koko organisaation toimintaa ja järjestelmiä voidaan kehittää ja hallita kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa yhtenäisen mallin mukaisesti organisaation toiminnan, tietotarpeet, tietojärjestelmät ja teknologiaratkaisut sekä niiden yhteentoimivuuden. Organisaation toiminnalle on tärkeää toimiva tietämyksenhallinta, mikä tarkoittaa että organisaation tietoa, tietämystä ja osaamista hallinnoidaan ja johdetaan tavoitteellisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä kuvaavassa arkkitehtuurimenetelmässä on kuvattu tietämyksenhallinnan prosessit. Tutkimuksen teoriatausta koostui kahdesta kokonaisuudesta. Organisaation tietämyksenhallinnan teoriat ja strategiat antoivat pohjan tietämyksenhallinnan prosessien tunnistamiselle, ja kokonaisarkkitehtuuriajattelun teoreettinen pohja hallintotieteiden näkökulmasta valotti tutkimusympäristön lainalaisuuksia. Materiaalina tutkimuksessa käytettiin Avoindata.fi-palvelusta kerättyjä Suomen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja ohjausdokumentteja. Aineiston pohjalta analysoitiin, miten ohjeistuksessa on otettu huomioon tietämyksen tavoitteet, tunnistaminen, hankkiminen, kehittäminen, jakelu, käyttö, säilyttäminen ja mittaaminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, kartoittavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki tietämyksenhallinnan eri elementit huomioitiin kokonaisarkkitehtuuriohjeistuksissa, mutta maininnat tietämyksenhallinnasta olivat suurimmaksi osaksi implisiittisiä, eikä tietämyksenhallinnasta puhuttu eksplisiittisesti yhtenä organisaation ydintoimintana. Tulosten pohjalta voitiin päätellä, että kokonaisarkkitehtuuri toimii tietämyksenhallinnan työkaluna tai katalysaattorina, mutta että ohjeistuksissa voitaisiin paremmin huomioida tiedon ja informaation hallinnan lisäksi tietämyksenhallinta

Tietämyksenhallinnan huomioiminen kokonaisarkkitehtuurityössä

Suomen julkisessa hallinnossa on käytössä yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, jonka avulla koko organisaation toimintaa ja järjestelmiä voidaan kehittää ja hallita kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa yhtenäisen mallin mukaisesti organisaation toiminnan, tietotarpeet, tietojärjestelmät ja teknologiaratkaisut sekä niiden yhteentoimivuuden. Organisaation toiminnalle on tärkeää toimiva tietämyksenhallinta, mikä tarkoittaa että organisaation tietoa, tietämystä ja osaamista hallinnoidaan ja johdetaan tavoitteellisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä kuvaavassa arkkitehtuurimenetelmässä on kuvattu tietämyksenhallinnan prosessit. Tutkimuksen teoriatausta koostui kahdesta kokonaisuudesta. Organisaation tietämyksenhallinnan teoriat ja strategiat antoivat pohjan tietämyksenhallinnan prosessien tunnistamiselle, ja kokonaisarkkitehtuuriajattelun teoreettinen pohja hallintotieteiden näkökulmasta valotti tutkimusympäristön lainalaisuuksia. Materiaalina tutkimuksessa käytettiin Avoindata.fi-palvelusta kerättyjä Suomen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja ohjausdokumentteja. Aineiston pohjalta analysoitiin, miten ohjeistuksessa on otettu huomioon tietämyksen tavoitteet, tunnistaminen, hankkiminen, kehittäminen, jakelu, käyttö, säilyttäminen ja mittaaminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, kartoittavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki tietämyksenhallinnan eri elementit huomioitiin kokonaisarkkitehtuuriohjeistuksissa, mutta maininnat tietämyksenhallinnasta olivat suurimmaksi osaksi implisiittisiä, eikä tietämyksenhallinnasta puhuttu eksplisiittisesti yhtenä organisaation ydintoimintana. Tulosten pohjalta voitiin päätellä, että kokonaisarkkitehtuuri toimii tietämyksenhallinnan työkaluna tai katalysaattorina, mutta että ohjeistuksissa voitaisiin paremmin huomioida tiedon ja informaation hallinnan lisäksi tietämyksenhallinta

An Exploration of Enterprise Architecture Research

Management of the enterprise architecture has become increasingly recognized as a crucial part of both business and IT management. Still, a common understanding and methodological consistency seems far from being developed. Acknowledging the significant role of research in moving the development process along, this article employs different bibliometric methods, complemented by an extensive qualitative interpretation of the research field, to provide a unique overview of the enterprise architecture literature. After answering our research questions about the collaboration via co-authorships, the intellectual structure of the research field and its most influential works, and the principal themes of research, we propose an agenda for future research based on the findings from the above analyses and their comparison to empirical insights from the literature. In particular, our study finds a considerable degree of co-authorship clustering and a positive impact of the extent of co-authorship on the diffusion of works on enterprise architecture. In addition, this article identifies three major research streams and shows that research to date has revolved around specific themes, while some of high practical relevance receive minor attention. Hence, the contribution of our study is manifold and offers support for researchers and practitioners alike