Design of a Three-Dimensional Cognitive Mapping Approach to Support Inquiry Learning

published_or_final_versio

MENINGKATKAN KEMAMPUAN BERPIKIR REFLEKTIF DAN HASIL BELAJAR MELALUI IMPLEMENTASI MODEL FPOEIL

Peserta didik kesulitan dalam merefleksikan konsep atau materi Koloid ke dalam kehidupan sehari-hari karena proses pembelajaran yang bersifat menghafal. Keadaan tersebut mengakibatkan kemampuan berpikir reflektif peserta didik harus ditingkatkan. Kegiatan pembelajaran harusnya berupa pengujian gagasan dan penyelidikan (inquiry). Model pembelajaran yang dapat diterapkan yakni model Five-stage Prediction Observation Explanation Inquiry based Learning (FPOEIL). Penelitian tentang penerapan model FPOEIL pada materi Koloid ini bertujuan untuk meningkatkan (1) kemampuan berpikir reflektif dan (2) hasil belajar. Penelitian ini menggunakan rancangan. Penelitian Tindakan Kelas (PTK) dengan dua siklus terdiri dari empat tahapan yaitu perencanaan, pelaksanaan tindakan, pengamatan dan refleksi. Subjek penelitian adalah peserta didik kelas XI MIPA 3 SMA Negeri 6 Banjarmasin dengan jumlah 34 orang. Instrumen penelitian terdiri dari tes hasil belajar pengetahuan dan berpikir reflektif serta angket sikap, keterampilan, aktivitas guru dan peserta didik. Validitas instrumen tes yakni 1 dengan koefisien reliabilitas yakni 0,72 dan 0,78. Hasil penelitian menunjukkan bahwa (1) kemampuan berpikir reflektif meningkat dari kategori Cukup Reflektif menjadi Reflektif dan (2) hasil belajar pengetahuan meningkat dari 47,06% menjadi 82,35%

Guest Editorial: Fostering deep learning in problem solving contexts with the support of technology

published_or_final_versio

Tutkiminen lasten kanssa - Opettajan toiminta tutkimustehtävien toteutuksessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä eri toiminnan osa-alueita ja toiminnanmuotoja opettajan toimintaan tutkimustehtävien toteutuksessa sisältyy. Lisäksi tutkittiin, mitkä tekijät ohjaavat opettajaa valitsemaan erilaisia toimintatapoja ja tekemään erilaisia pedagogisia valintoja tutkimustehtäviä toteuttaessa. Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettua Veden pitävää -raporttia (2018) varten keväällä 2018 kerättyä haastatteluaineistoa, joka koostui kahdeksasta äänitetystä ja litteroidusta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisen puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat ammattitaustaltaan lastentarhanopettajia, luokanopettajia ja aineenopettajia. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisesti grounded theory -metodia soveltaen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysin tavoitteena oli muodostaa kartoittava ja käsitteellistävä kuvaus opettajan toiminnasta tutkimustehtävien toteutuksessa. Tulosten mukaan tutkimustehtävien teossa opettajan toiminta liittyy erityisesti ohjaamiseen, materiaalien- ja ajankäyttöön, ryhmänhallintaan sekä pedagogisiin valintoihin. Nämä toiminnan osa-alueet ovat läsnä tutkimustehtävän kulussa tehtävän vaiheista riippumattomasti. Toimintojen vuorottelu on dynaamista ja toiminnanmuodoissa esiintyy vaihtelua. Opettajan toiminta ei näytä olevan sidoksissa tutkimustehtävän eri vaiheisiin, vaan läsnäolevien tekijöiden ominaisuuksiin ja niiden väliseen vuorovaikutukseen. Pedagogisiin valintoihin liittyvät painotukset opettajan toiminnassa näyttävät liittyvän opettajien tärkeinä pitämiin kasvatuksellisiin näkökulmiin