Comparison of Blockchain technology in various segments of supply chain management

Blockchain technology promises to disrupt existing business processes by replacing existing centralized systems. Blockchain technology has gotten plenty of attention in the past few years. The interest in the new technology has reached logistics and supply chain management. When blockchain technology is implemented successfully it can bring benefits such as cost savings, better visibility, and better efficiency. Businesses could greatly benefit from these matters and get competitive advantage if they succeed to implement blockchain technology successfully before their competitors. There are various blockchain platforms available and new platforms are created continuously. These platforms can differ greatly from each other in terms of performance, scalability, and privacy. When considering implementing blockchain technology to supply chains it is key to choose a platform which has the best match to the particular use case. There is earlier research done about different blockchain platforms in different applications, but it is hard to get a bigger picture difference of blockchain platforms in supply chain applications from single studies. This research combines earlier research of the topic using qualitative meta-synthesis. The aim of the study is to find out the differences between Hyperledger Fabric, Ethereum, Corda, Multichain, and Bitcoin platforms. Study found big differences in the suitability to supply chain applications between the platforms. It is key to understand comprehensively the needs for the platform before any decisions between platforms are made, because choosing between these platforms is a tradeoff. The result of the study was that Hyperledger Fabric shoved the best results in most use cases. The biggest challenge in this thesis was to find relevant information because the technology is relatively new.Blockchain teknologialla on mahdollisuus häiritä olevia liiketoimintaprosesseja korvaamalla nykyiset keskitetyt järjestelmät. Lohkoketju teknologia on saanut yhä enemmissä määrin huomiota viime vuosina. Kiinnostus uutta teknologiaa kohtaan on saavuttanut logistiikan ja toimitusketjun hallinnan. Jos lohkoketju teknologia pystytään implementoimaan onnistuneesti, se voi tuoda etuja, kuten kustannussäästöjä ja parempaa tehokkuutta. Tämä voisi suuresti hyödyttää yrityksiä, jos ne onnistuvat ottamaan lohkoketju teknologian käyttöön onnistuneesti ennen kilpailijoitaan. Jo nykyisin saatavilla on erilaisia lohkoketju alustoja ja uusia alustoja luodaan jatkuvasti. Nämä alustat voivat erota suuresti toisistaan muun muassa suorituskyvyn, skaalautuvuuden ja yksityisyyden suhteen. Kun harkitaan lohkoketju teknologian käyttöönottoa toimitusketjuissa, on tärkeää valita alusta, joka sopii parhaiten omaan käyttötarkoitukseen. Eri sovelluksissa eri lohkoketju alustoista on tehty aiemminkin tutkimuksia, mutta yksittäisistä tutkimuksista on vaikea saada suurempaa kuvaa lohkoketju alustojen eroista toimitusketju sovelluksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia metasynteesi tutkimusmenetelmää hyödyntäen Hyperledger Fabric-, Ethereum-, Corda-, Multichain- ja Bitcoin- alustojen eroavaisuuksia. Tutkimuksessa havaittiin suuria eroja alustojen välillä soveltuvuudessa toimitusketju sovelluksiin. On tärkeää ymmärtää kokonaisvaltaisesti omat tarpeet alustalle ennen päätöksiä alustojen välillä, sillä valinta on kompromissi alustojen eroavaisuuksista johtuen. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Hyperledger Fabric saavutti parhaat tulokset useimmissa käyttötapauksissa. Suurin haaste tässä opinnäytetyössä oli olennaisen tiedon löytäminen, koska tekniikka on suhteellisen uutta

Propuesta de un sistema de trazabilidad de la cadena de suministro para mejorar la inocuidad alimentaria del programa Qali Warma

El presente trabajo de investigación se centró en el Programa Nacional de Alimentación Escolar (PNAEQW), el cual ha enfrentado diversas situaciones críticas, entre los años de 2013 al 2018, presentándose el mayor número de casos de intoxicaciones en Lima en el 2018, representando el 43,60% del total nacional. Para ello, se planteó como objetivo general proponer un sistema de trazabilidad de la cadena de suministro, para mejorar la inocuidad alimentaria del PNAEQW. En tal sentido, se realizó el análisis y priorización de las causas del problema empleando los diagramas de Ishikawa y Pareto. Con la finalidad de evaluar los sistemas de trazabilidad, se utilizó el método de factores ponderados, seleccionando la tecnología blockchain junto con la plataforma Hyperledger y códigos QR, como los más adecuados; asimismo, se realizó un análisis de riesgos de la propuesta, empleando la guía PMBOK, estimando una contribución a la mejora de la inocuidad alimentaria mediante 3 escenarios: ideal, mediano, y pesimista, donde anteriormente se tenía que la cantidad de IIEE que han incumplido era del 32,70%, y bajo los 3 escenarios se obtuvo una mejora del 8,76%, 19,25%, y 24,90% respectivamente; y una mejora en la cantidad de niños intoxicados que pasó de 620 a 0. Finalmente, se estimó una inversión de S/ 11 250 863 soles con un VAN de S/ 25 434 596 y un beneficio costo de S/ 2,66, concluyendo que la propuesta se ajusta al presupuesto asignado por el gobierno, y se beneficiarán a 134 999 niños del departamento de Lambayeque

Blockchain Technology and the Circular Economy: A Systematic Literature Review

This paper aims to offer an overview of what the features are in the existing state of research in the field of blockchains in the circular economy. A total of 79 articles published up to 31 May 2022 have been extracted from Scopus and Web of Science. The research design has enabled us to identify what characterises the present state of research on the use of blockchains in the circular economy. It has also allowed us to obtain a new categorisation scheme of the research that has identified five themes and the contributions in each theme, and has allowed us to highlight several research gaps. The review findings indicate that the literature revolved around five research themes, namely, the relationship between blockchains and Industry 4.0, the potentials of blockchains for circular economy practices, the role of blockchains in energy management, the role of blockchains in waste management and the impact of blockchains on sustainability. This review suggests several opportunities for future research and provides some helpful implications for researchers and practitioners. To the authors’ best knowledge, this study represents one of the first attempts to investigate the interplay between blockchain technology and the circular economy