Crowd-Based Social Enterprise: A conceptual model for a research agenda in ICT4D

Information and Communication Technology for Development (ICT4D) can be a means to improve the situation of people in disadvantaged positions in at least three different structures of power: economic, social, and political. The main purpose of this conceptual paper is to provide the grounds to sustain that crowd-based information systems could be used to support SEs designed to reduce the vulnerability of people in disadvantaged positions in one or more of these structures of power. To accomplish the aim of the paper, and as a major theoretical contribution, a model is suggested. The model explores how three specific components (i.e. social enterprise, crowd of contributors, and regional development plan) of an ICT4D project, based on this approach, may provide short, medium, and long term impact at the individual, organizational, and social level. The main practical implication is the development of a structure to report the value generated by an ICT4D project. This structure allows the comparison among projects and reports results based on the Theory of Capital Systems, a theory applied in Knowledge-Based Development initiatives. For academics, this will provide the elements that, in a future, could make it easier to create strong theories from experiences in this field. For practitioners, this may provide evidence for the degree of success attained by a project

The Effect of Ingroup Identification on Conformity Behavior in Group Decision-Making: The Flipping Direction Matters

Various social influences affect group decision-making processes. For instance, individuals may adapt their behavior to fit in with the group's majority opinion. Furthermore, ingroup favoritism may lead individuals to favor the ideas of ingroup members rather than the outgroup. So far, little is explored on how these phenomena of social conformity and ingroup favoritism manifest in group decision-making processes when a group has to decide in favor or against an item. We address such a scenario where the `flipping direction' of conformity (in favor or against an item) matters. Specifically, we explore whether and how the ingroup favoritism manifests differently in terms of conformity behavior depending on the `flipping direction'. The results show that group inclusiveness does not play a role in the general tendency to conform. However, when it comes to a negative flipping direction, a higher feeling of group inclusiveness seems to play a role; yet, for individualist cultures only

The effect of ingroup identification on conformity behavior in group decision-making: the flipping direction matters

Various social influences affect group decision-making processes. For instance, individuals may adapt their behavior to fit in with the group's majority opinion. Furthermore, ingroup favoritism may lead individuals to favor the ideas of ingroup members rather than the outgroup. So far, little is explored on how these phenomena of social conformity and ingroup favoritism manifest in group decision-making processes when a group has to decide in favor or against an item. We address such a scenario where the ‘flipping direction’ of conformity (in favor or against an item) matters. Specifically, we explore whether and how the ingroup favoritism manifests differently in terms of conformity behavior depending on the `flipping direction'. The results show that group inclusiveness does not play a role in the general tendency to conform. However, when it comes to a negative flipping direction, a higher feeling of group inclusiveness seems to play a role; yet, for individualist cultures only

Logistiikan joukkoistamisen vaikutukset ruoan kotiinkuljetuksiin ravintoloiden näkökulmasta

Tässä tutkielmassa käsitellään logistiikan joukkoistamisen vaikutuksia ruoan kotiinkuljetuksiin ravintoloiden näkökulmasta. Tutkielmassa etsitään hyötyjä ja haasteita, joita ravintola mahdollisesti saa ulkoistaessaan kotiinkuljetuspalvelun ruoan kuljetusyritykselle. Työssä käydään läpi teoreettista pohjaa aiheelle, johon kuuluvat keskeiset käsitteet viimeisen mailin kuljetus, jakamistalous, ja logistiikan joukkoistaminen. Tässä tutkielmassa viimeisen mailin kuljetusta käsitellään erityisesti ruoan kuljettamisen näkökulmasta. Tämän jälkeen aihepiirit yhdistetään ja tutkitaan teorian pohjalta vastauksia itse tutkimuskysymyksiin. Ruoan kotiinkuljetuksia tekevät yritykset ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa valtavasti erityisesti koronavuosien aikana, jolloin tällaisen palvelun kysyntä räjähti. Näiden vuosien aikana palvelusta tuli monelle ehdoton, jotta he pystyivät tekemään ruokaostoksensa turvallisesti. Koronavuosien rauhoituttua palvelu on jatkanut kehittymistään, ja kuluttajat vaativat yhä parempaa laatua kotiinkuljetuksilta. Koronavuosien aikana ruoan kotiinkuljetus muuttui arjen luksuspalvelusta peruspalveluksi, jonka jatkuvaan saatavuuteen on jo totuttu. Aiemmin tämä viimeinen matka ruokakaupasta tai ravintolasta kotiin oli selkeästi kuluttajan vastuulla mutta nykyään kotiinkuljetuspalvelu on luonut yrityksille uuden liiketoimintamahdollisuuden. Tämän ilmiön myötä on syntynyt uusia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan ruoan kotiinkuljetuksiin ja tarjoavat palveluaan ravintoloille ja ruokakaupoille. Ilmiö on erittäin ajankohtainen ja se on kehittynyt nopeasti viime vuosien aikana. Tämän kehityksen vuoksi nyt on mielenkiintoista tutkia, miten tätä palvelua on tehostettu logistiikan joukkoistamisen avulla. Lisäksi tutkitaan mitä haasteita se on tuonut mukanaan ja miten näihin ilmenneisiin haasteisiin voitaisiin vastata, jotta palvelun tasoa voidaan ylläpitää korkealla. Tuloksissa ilmeni muun muassa, että kuljetuspalvelun ruoan kuljetusyritykselle ulkoistaminen on paljon edullisempi vaihtoehto kuin oman kuljetuspalvelun luominen. Haasteista löytyi muun muassa ulkoistuksesta johtuva volyymin kasvu ja siitä seuraavat mahdolliset toimenpiteet, jotka on tehtävä, jotta kasvuun pystytään vastaamaan ilman että tilaukset ruuhkautuvat liikaa