Acceptance Behavior of Electronic Prescription System

Electronic prescription is one of information systems to support medical services based on computer technology to support clinical decision (Clinical Decision Support, CDS). Studies proved that the use of this system can decrease medication error. One of the hospitals that have applied this system is Meuraxa Hospital. This study aimed to determine the acceptance behavior of electronic prescription information systems. The respondents of this study were 30 doctors at specialist clinic. Data was collected by distributing questionnaires on August 1st-23rd, 2016. Data was processed using SmartPLS 3.0. Results showed that there was a positive effect of effort expectancy factor on behavioral intention and facilitating factors on the use behavior towards receipt of electronic prescription. It is expected that the management of Meuraxa hospital develop an existing electronic prescription system by accommodating the needs of the system users

Implementing a Telephone Triage System

Implementing a Telephone Triage System Abstract Introducing a telephone triage system requires conscientious regard to the organizational configuration and culture, staff abilities and experience, observed need and expected outcomes, staffing issues, and the physical location in which the system will be introduced (Murdoch et al., 2015). For this microsystem A SWOT analysis and microsystem assessment were performed. This community health center’s goal was to have standardized, evidence-based triage protocols followed by the nursing staff and the contracted nursing staff. The workflow was introduced in a series of lunch and learns provided by clinical nurse managers. Once workflows were established a 10 question knowledge assessment was provided by clinical nurse managers. The microsystem measured the impact of the implementation of a telephone triage system giving standardized advice to up to 50% of its patients. Also, the patient’s understanding of the evidenced-based advice provided and appropriate level of care was assessed by the nurse and documented within the patient Electronic Medical Record (EMR). Documentation of evidence-based advice that was given to the patient was audited by the clinical nurse manager as well as the disposition of the patient. Changes to test ranged from measuring the number of patients receiving evidenced-based advice, the patient’s understanding of the advice given, as well as monitoring of hospital discharges. Results included three plan, do, study, act (PDSA) cycles that were implemented on May 8, 2018. From May 17, 2018 to June 26, 2018 there were 9486 total calls to the call center in which 6.82% or 647 calls were service calls to nurses. From June 18, 2018 to June 24, 2018 approximately 200 calls or 100% of patients who called nurses received evidence-based protocoled advice. Implementation and proper use of Triage Logic should reduce emergency room visits over time

Potilasturvallisuus päivystyksellisessä puhelinarvioinnissa

Päivystysten ja ensihoitopalveluiden potilasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosien ajan ja myös väestön ikääntyminen sekä palveluiden keskittäminen lisäävät haasteita terveydenhuollolle. Päivystyspalveluiden ruuhkautuminen on tuonut kysyntää puhelinarvioinnille, jonka avulla palvelut voidaan ohjata tarkoituksenmukaisesti ja välttää tarpeettomat päivystyskäynnit.  Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata potilasturvallisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä päivystyksellisessä puhelinarvioinnissa sekä puhelinarvioinnin hyötyjä tai riskejä. Tavoitteena on tuottaa tietoa päivystyksellisen puhelinarvioinnin potilasturvallisuuden kehittämiseksi, koska puhelinarvioinnin tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa päivystyksellisen potilaan tarkoituksenmukaisen hoidon määrittelyssä. Tutkimuskysymyksiä ovat: mitkä tekijät ovat yhteydessä potilasturvallisuuteen puhelinarvioinnissa sekä mitä hyötyjä tai riskejä puhelinarviointiin liittyy.  Kirjallisuushaku toteutettiin huhtikuussa 2022. Tietokantoina käytettiin CINAHL-, Medline-, ja Medic- tietokantoja. Keskeisiä hakusanoja olivat ”patient safety”, ”telephone triage” ”benefits” ja ”risk”. Haussa hyödynnettiin sanakatkaisuja, Boolen operaattoreita ja tietokantojen asiasanastoja. Tietokantarajauksina oli julkaisuvuodet 2016–2022, julkaisukielenä suomi tai englanti, kokoteksti saatavilla ja artikkelien tuli olla vertaisarvioituja. Sisäänottokriteereinä oli akuutti sairastuminen tai muu päivystyksellinen oire, hoidon tarpeen arvioinnin työkaluna puhelin ja artikkelin tuli olla alkuperäistutkimus ja vastata tutkimuskysymykseen. Aineistohaun lopuksi tehtiin käsihaku. Kokotekstin perusteella kirjallisuuskatsaukseen valittiin 17 artikkelia. Valittujen tutkimusten laadunarviointi tehtiin JBI-instituutin laadunarviointikriteereitä noudattaen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Potilasturvallisuuteen oli yhteydessä ammattitaitoset puhelinarvioijat ja heidän työskentelyään tukevat työkalut. Puhelinarvioinnissa oli useita haastavia potilasryhmiä, kuten lapset, ikääntyneet ja mielenterveyspotilaat. Myös puhelin viestintävälineenä tuotti haasteita puhelinarvioinnissa, sillä nonverbaalinen viestinä puuttui ja tekniset ongelmat vaikeuttivat viestintää. Puhelinarvioinnin hyötynä oli terveydenhuollon palveluiden ohjautuminen tarkoituksenmukaisesti. Puhelinarvioinnin riskejä olivat puuteellinen kommunikaatio, puhelinarvioitsijoiden puutteellinen työhyvinvointi ja organisaation rajoitukset kuten resurssien puute.  Johtopäätöksenä voidaan todeta, että puhelinarviointi on tehokas työkalu terveydenhuollon palveluiden ohjaamisessa ja siihen tulee osoittaa tarpeeksi resursseja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haastavien potilasryhmien huomiointiin ja riskipotilaiden tunnistamiseen. Myös työntekijöiden osaamiseen ja työhyvinvointiin tulee panostaa. Puhelinarvioijan kommunikaatiotaidot ja päätöksentekotyökalun hyödyntäminen ovat tärkeitä puhelinarvioinnin turvallisen onnistumisen kannalta. Lisää tutkimusta tarvitaan videopuheluiden ja etäteknologian hyödyntämisestä hoidon tarpeen arvioinnissa sekä päätöksentekotyökalujen yhtenäistämisestä ja kehittämisestä.