Fiddlers Green College: Looking for Equitable Workforce Pathways in Silicon Valley

Often, research on the efficacy of postsecondary workforce programs does not convey their impact on true social mobility. The purpose of this study is to investigate project-based Career and Technical Education (CTE) workforce pathways in Silicon Valley. This study takes a step towards better understanding what constitutes the metrics that explain functioning pathways. In contributing to Project-Based Learning (PBL) theory, Amaral et al. (2015) found that seven PBL essentials form good learning outcomes; Creghan and Adair-Creghan (2015) then showed a measurable outcome of PBL is higher attendance, to which Plasman and Gottfried (2020), using a case of Applied STEM CTE (AS-CTE), framed attendance as a predictor of the efficacy of a workforce pathway. Recommendation: Through ethnography, the investigators observed that when social mobility was added as a metric of high quality PBL with AS-CTE in a predictive ontology framework of education success, an improved level of attendance was observed. The authors conclude that using the seven essentials and social mobility as a metric of PBL helps explain the observation of PBL’s improved efficacy. Hence, social mobility should be a metric of PBL AS-CTE program outcomes

Shared Artefacts and Virtual Worlds in Computer-Mediated Creative Collaboration

Virtual teams are becoming an increasingly common phenomenon within the globalizing surroundings of corporations. The communication between virtual team members is predominantly based on information and communication technology. The question, how different ICT collaboration environments can support different virtual team activities, has gained attention in research and practice. However, collaboration environments' role to foster creative virtual team collaboration is not entirely understood. This dissertation addresses the topic by focusing on the potential of artefacts and three-dimensional virtual worlds. Artefacts – shared visual representations – have been considered necessary for co-located creative collaboration. Though, the entire ecology of artefacts in distributed, computer-mediated creative collaboration has thus far remained unclear. While previous studies have suggested virtual worlds as beneficial for creative team collaboration, a systematic effort to characterize and describe this potential has not been undertaken. The four essays of this dissertation utilize real-life observational data of interaction between technical experts, decision-makers, and engineering designers. Either a web conferencing tool or a virtual world was employed as a collaboration environment during the observed interaction sessions. The first essay outlines virtual worlds' eight affordances towards creative team collaboration. The second essay investigates the question, how the two-dimensional web conferencing tool and virtual world differ in terms of supporting the use of shared visual artefacts. The third essay broadens the observation of the artefacts by studying their roles as boundary objects, which mediate communication within an intersection of different social worlds. Grounding on these results, the fourth essay addresses the artefacts' role in distributed teams' different collaborative activities within creative virtual world collaboration. Findings of the study demonstrate virtual worlds' potential to foster team creativity. Meanwhile the findings indicate a variety of artefacts that are utilized within creative virtual team collaboration, ranging from epistemic to technical objects. Grounding on the observed contrast between the virtual world and web conferencing tool, the results end up in suggesting an expansion of separated auditory and visual channel information to the concept of boundary objects. While the study conveys practical relevance for virtual teams that engage in creative collaboration, it also outlines potential directions to future ICT collaboration environments development path.Virtuaalitiimit yleistyvät liiketoiminnan globalisoituessa. Virtuaalitiimien jäsenet viestivät pääosin tieto- ja viestintäteknologian välityksellä. Tutkimuksessa ja käytännön työssä on havaittu, että eri tieto- ja viestintäteknologiset vuorovaikutusympäristöt voivat tukea virtuaalitiimien eri toimintoja. Vuorovaikutusympäristöjen roolia virtuaalitiimin luovan työn tukemisessa ei kuitenkaan ole täysin ymmärretty. Väitöskirja käsittelee aihetta suunnaten huomion artefaktoihin ja kolmiulotteisiin virtuaalimaailmoihin. Artefaktat – yhteiset visuaaliset dokumentit – on aiemmin mielletty välttämättömiksi samanpaikkaisessa luovassa yhteistyössä. Artefaktojen rooli monipaikkaisessa, tietokonevälitteisessä luovassa yhteistyössä on kuitenkin vielä selvittämättä. Aiemmat tutkimukset ovat arvioineet virtuaalimaailmojen olevan suotuisia luovalle tiimin vuorovaikutukselle; näkökantaa ei kuitenkaan ole luonnehdittu tai kuvattu järjestelmällisesti. Väitöskirjan neljä esseetä hyödyntävät dataa teknisten asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja teollisten suunnittelijoiden tosielämän vuorovaikutustilanteista. Vuorovaikutusympäristöinä käytettiin web-konferenssityökalua tai kolmiulotteista virtuaalimaailmaa. Ensimmäinen esseistä linjaa kahdeksan kolmiulotteisen virtuaalimaailman ominaispiirrettä, jotka tukevat luovan tiimin vuorovaikutusta. Toinen esseistä selvittää, miten visuaalisesti kaksiulotteinen web-konferenssityökalu ja kolmiulotteinen virtuaalimaailma eroavat toisistaan artefaktojen käytön osalta. Kolmas essee tarkastelee artefaktoja rajaesineinä, jotka välittävät viestintää erillisten sosiaalisten maailmojen leikkauskohdassa. Tuloksiin perustuen neljäs essee tarkastelee visuaalisten artefaktojen roolia monipaikkaisten, hajautettujen tiimien erilaisissa yhteistyöaktiviteeteissa luovan virtuaalimaailma-vuorovaikutuksen yhteydessä. Tutkimustulokset havainnollistavat virtuaalimaailman potentiaalin edistää luovaa tiimitason vuorovaikutusta. Tulokset esittelevät luovien virtuaalitiimien hyödyntämien artefaktojen kirjon, ulottuen episteemisistä teknisiin objekteihin. Havaittuihin virtuaalimaailman ja web-konferenssityökalun eroavaisuuksiin perustuen esitetään visuaalisen ja auditiivisen viestintäkanavan eroon pohjautuvaa laajennusta rajaesineiden käsitteeseen. Siinä missä tutkimus on merkittävä luovaan vuorovaikutukseen osallistuvien virtuaalitiimien kannalta, se myös linjaa mahdollisia suuntia tulevaisuuden tieto- ja viestintäteknologian kehityspolulle