Tietoturva ja sen korostuminen Ukrainan sodan aikana : Tarkastelussa hakkeriryhmittymä Anonymousin verkkouutisointi Ukrainan konfliktin aikana

Helmikuussa Venäjä aloitti sen itsensä mukaan ”erikoisoperaation” Ukrainassa. Tämä herätti maailmalaajuista vastustusta eri tahoissa. Yksi näistä tahoista on hakkeriryhmittymä Anonymous. Ryhmä ilmoitti Twitterissä ryhtyvänsä toimiin Venäjää vastaan. Tämä pian uutisoitiin kautta maailman. Työni käsittelee Twiitin aiheuttamia ja sen jälkeen julkaistuja uutisia Ano nymousin saavutuksista tai niistä teoista, jotka Anonymous väittää tehneensä. Tavoitteeni tällä työllä on saada selville, miten eri journalistisissa kirjoituksissa rakennetaan Anonymousia diskursiivisuuden kautta sekä minkälaisten kuvien kautta uutisia rakennetaan ja visualisoidaan. Tavoitteeni on siis saada selville, miten Anonymousin kuva rakennetaan tässä yhteydessä ja kyseisen aiheen ympärille. Käsittelen valitsemiani uutisia diskurssianalyysin ja multimodaalisen diskurssianalyysin keinoin. Valitsemani uutiset käsittelevät Anonymousta, sen toimia ja saavutuksia Venäjää vastaan, Venäjää, Ukrainaa, eri toimijoita sekä hakkereita yleensä sekä tietoturvallisuutta. Käytän sovellettua multimodaalista diskurssianalyysia uutisista löytyvien kuvien analysoimiseen. Kuvia oli yhteensä 30 kappaletta ja valitsin työhöni kuusi analysoitavaa kuvaa. Kuvien valitsemista rajoittavista tekijöistä yksi oli se, että useammat uutiset käyttivät samoja kuvia. Uutiset sisältävät myös videoita, joista valitsin yhteensä kolme, aineiston suuren määrän takia. Tuloksissa kävi ilmi, että uutiset keskittyvät lähinnä siihen, millaisen uhkan Anonymousin kaltaiset ryhmittymät aiheuttavat ja mihin kaikkeen he pystyvät suuresta fyysisestä ja maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta. Uhkan lisäksi uutiset käsittelevät erilaisia hyökkäysmuotoja, jotka voivat olla uhkia tai mahdollisuuksia valtioille tai yksityisille henkilöille. Uutisiin liitetyt kuvat antavat visuaalisen ilmeen uutisille ja auttavat yhdistämään eri toimijat toisiinsa. Saamani tulokset antavat uutta tietoa siitä, miten Anonymousin kaltaiset toimijat nähdään mediassa sekä miten toimijat esitetään riippuen siitä, onko äänessä kokenut asiantuntija vai uutistoimittaja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hakkeriryhmittymistä puhuttaessa nostetaan esiin ensimmäisenä ja suurimpana tekijänä ja huomiona hakkeroinnin ja hakkerien luoma uhka niin julkisille kuin yksityisillekin toimijoille. Tässä kontekstissa ja aineistossa nostetaan uhkien jälkeen esiin myös mahdollisuudet, jotka nousivat sen jälkeen, kun Anonymous ilmoitti hyökkäävänsä Venäjää vastaan. Tämä toistui niin uutisten teksteissä kuin litteroidussa aineistossa ja kuvissa. Anonymousista rakennetaan siis modernia Robin Hoodia, joka toimii lain ulkopuolella sorrettujen hyväksi. Jousen ja nuolen sijaan he käyttävät tietokoneita ja eri ohjelmia

Recreational nastiness or playful mischief? Contrasting perspectives on internet trolling between news media and avid internet users

The term “internet trolling” has come to encompass a wide range of disparate behaviours: ranging from abusive speech and computer hacking to sarcastic humour and friendly teasing. While some of these behaviours are clearly antisocial and, in extreme cases, criminal, others are harmless and can even be prosocial. Previous studies have shown that self-identified internet trollers tend to credit internet trolling’s poor reputation to misunderstanding and overreaction from people unfamiliar with internet culture and humour, whereas critics of trolling have argued that the term has been used to downplay and gloss over problematic transgressive behaviour. As the internet has come to dominate much of our everyday lives as a place of work, play, learn, and connection with other people, it is imperative that harmful trolling behaviours can be identified and managed in nuanced ways that do not unnecessarily suppress harmless activities. This thesis disambiguates some of the competing and contrary ideas about internet trolling by comparing perceptions of trolling drawn from two sources in two studies. Study 1 was a content analysis of 240 articles sampled from 11 years of English language news articles mentioning internet trolling to establish a ”mainstream” perspective. Study 2 was a series of in-depth, semi-structured interviews with 20 participants who self-identified as avid internet users familiar with internet trolling as part of their everyday internet use. Study 1 found that 97% of the news articles portrayed internet trolling in a negative light, with reporting about harassment and online hostility being the most common. By contrast, Study 2 found that 30% of the 20 participants held mostly positive views of trolling, 25% mostly negative, and 45% were ambivalent. Analysis of these two studies reveal four characteristics of internet trolling interactions which can serve as a framework for evaluating potential risk of harm: 1) targetedness, 2) embodiedness, 3) ability to disengage, and 4) troller intent. This thesis argues that debate over the definition of “trolling” is not useful for the purposes of addressing online harm. Instead, the proposed framework can be used to identify harmful online behaviours, regardless of what they are called