Tutkimus vaateverkkokauppojen informaatioarkkitehtuurista

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia informaatioarkkitehtuuria neljän eri tavoitteen avulla. Ensimmäisenä tavoitteena oli onnistua määrittelemään informaatioarkkitehtuuri ja sen osa-alueet kattavasti ja ymmärrettävästi. Toisena tavoitteena oli hyödyntää eri heuristiikkoja sellaisen tarkistuslistan luomiseen, joka sopisi erityisesti verkkokauppojen arviointiin. Kolmantena tavoitteena oli varsinaisen heuristisen evaluoinnin toteutus verkkokaupoille, ja neljäntenä tavoitteena oli yhdistää kauppatieteiden opinnot tähän graduun tutkimalla myös verkkokauppojen kaupallisia ominaisuuksia. Informaatioarkkitehtuurin käsite elää yhä, eikä yhteen kaikkia miellyttävään määritelmään ole vielä päädytty. Informaatioarkkitehtuurin juuret ulottuvat 1970-luvulle (Ding & Lin, 2010), ja osittain tästä syystä käsitteellä on suhteita useisiin eri aloihin. Määritelmien eroista huolimatta niissä on myös paljon yhteistä; kuten pyrkimys tiedon organisoinnin, navigoinnin, nimeämisen, hakujärjestelmien ja sivuston ulkoasun saumattomaan yhteistyöhön. Siinä missä tiedon määrä kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi, tulee myös sen käsittelystä ja asettelusta – eli informaatioarkkitehtuurista entistä tärkeämpää. Suomalaisten verkkokauppojen arviointi toteutettiin soveltamalla Nielsenin ja Molichin (1990) esittelemää heuristista evaluointia. Kyseinen menetelmä on tehty käyttöliittymien analysointiin ilman käyttäjätestausta, ja sen aikaisemman menestyksen ja nykyisen suosion vuoksi koin sen olevan sopiva arviointimenetelmä tähän tutkimukseen. Arvioinnin avuksi käytetyn kysymyslistan loin aikaisempien arviointilistojen sekä eri heuristiikkajoukkojen avulla. Arvioiduiksi verkkokaupoiksi valitsin suomalaiset Marimekon, Nanson ja R-Collectionin verkkokaupat. Arvioinnissa tunnistettiin yhteensä 83 ongelmaa, joista 43 löytyi Marimekon verkkokaupasta, 26 Nanson ja 23 R-Collectionin. Lähes neljäsosa löydetyistä ongelmista liittyi hakujärjestelmiin, ja vähiten ongelmia havaittiin markkinointiin ja ulkoasuun liittyen, sillä näiden kahden ongelmat kattoivat kaikista ongelmista vain 24 %. Kysymyslista ja heuristiikat soveltuivat tulokset huomioon ottaen hyvin tämän tutkimuksen tekoon, ja niiden avulla pystyi arvioimaan myös kaupallisuutta tyydyttävällä tasolla. Suuresta ongelmien lukumäärästä huolimatta yli 83 % löydetyistä ongelmista oli joko pieniä tai kosmeettisia. Vaikka tässä tutkimuksessa onnistuttiin kysymyslistalla ja käytetyillä heuristiikoilla hyvin, vaatii niiden yleinen sopivuus vielä paljon tutkimusta. Erityisesti heuristiikkojen soveltaminen muihinkin kuin käytettävyyden osa-alueisiin on mielenkiintoinen aihe, josta voi tulevaisuudessa selvitä vielä paljon uutta