Capturing and Shaping Shifting Requirements using XML and XSLT: A Field Study

This paper explores Extensible Mark-up Language (XML) and Extensible Stylesheet Language Transformations (XSLT) for authoring, presenting and managing system requirements. A field study is presented that explores the influence of XML schema and XSLT rendering and modeling templates on stakeholder communications. The study is of an e-commerce project where an evolving business model and changing partnerships forced the requirements team to continually adapt XML and XSLT tools to capture requirements. Coding procedures categorized resulting repositories of XML documents, XML schema, XSLT templates, stakeholder interviews, field notes, e-mails, and business documents. Qualitative techniques are applied to derive a model summarizing the influence of XML schema, and XSLT rendering and modeling templates. Implications for researchers and practitioners are discussed, including how XML tools support stakeholders by customizing presentations, assisting negotiations and enhancing traceability

Teknologiasta käytäntöihin : käytäntöteoreettinen malli hyvinvointiteknologian hyväksyttävyyden arviointiin

Käsillä oleva työ on yhteenveto vuosien 2003–2011 aikana konstruktiivisella tutkimusotteella toteutetuista tutkimushankkeista. Näissä kaikissa hankkeissa on ollut pragmaattisen tutkimusintressin kohteena hyvinvointiteknologian hyväksyttävyys. Työn empiirinen aineisto koostuu seitsemästä artikkelista, joissa raportoidaan teknologian hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä eri konteksteissa. Tuloksina esitän havaintoja ihmisen ja teknologiaympäristön vuorovaikutussuhdetta ja hyväksyttävyyttä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä havaintoja hyväksyttävyyteen vaikuttavista tekijöistä, jotka ovat peräisin artikkeleiden johtopäätöksistä. Näihin johtopäätöksiin nojautuen konstruoin käytäntöteoreettisen hyväksyttävyyden arviointimallin. Ensimmäisenä tuloksena tiivistän hyväksyttävyyden arvioinnin näkökulmasta ihmisen ja teknologiaympäristön vuorovaikutussuhdetta ja hyväksyttävyyttä käsittelevästä kirjallisuudesta seuraavat viisi väittämää: 1) funktionaalinen tarve tai helppokäyttöisyys ei yksin riitä teknologian hyväksymiseen, 2) hyvinvointiteknologian erityispiirteet on huomioitava, 3) yhteisön ja identiteetin merkitystä ei voi ohittaa teknologian hyväksyttävyyden arvioinnissa, 4) hyväksyttävyyden kriteerit ovat aikaan ja paikkaan sidottuja, ja ne muuntuvat käyttöympäristön ja käytettävän teknologian mukaisesti, 5) ihmisen toimintaympäristö koostuu monentasoisista toisiinsa vaikuttavista ympäristöistä, joten toiminnan ja käytäntöjen selittäminen edellyttää tämän kokonaisuuden ymmärtämistä. Toisena tuloksena esitän artikkeleiden tuloksiin nojautuen, että hyvinvointiteknologian hyväksyttävyyden arvioinnissa on huomioitava: 1) merkitykset ja yhteisö, 2) toimintaympäristön ja kontekstin moniulotteisuus, 3) teknologiaominaisuudet ja toimijoiden roolit ja 4) käytäntöjen vaikutus hyväksyttävyyteen. Kolmanneksi tutkimuksen päätuloksena esitän käytäntöteoreettisen teknologian hyväksyttävyyden arviointimallin. Mallissa korostuvat kontekstin monikerroksisuus ja se, että hyväksyttävyyttä tarkastellaan suhteessa teknologian mahdollistamiin uusiin käytäntöihin ja olemassa oleviin käytäntöihin. Kehitetyllä mallilla on hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi markkinoinnin ja tuotekehityksen operatiivisella tasolla sekä jatkotutkimuksessa. Malli tuo käytännön käsitteen hyväksyttävyyden teoreettisen keskusteluun. Koko työn keskeinen viesti voidaan tiivistää väitteeseen: Uusien hyvinvointiteknologioiden ja -palveluiden arvioinnin on keskityttävä teknologian mahdollistamien dynaamisten käytäntöjen ja tapahtumien tunnistamiseen ja niiden hyväksyttävyyden arviointiinmoniulotteisessa viitekehyksessä.This study is a summary of research projects conducted between 2003 and 2011 and carried out through a constructive approach. The pragmatic research interest of the projects has focused on the acceptability of technology. The empirical material consists of seven articles on factors affecting the acceptability of technology in various contexts. The results presented herein are observations on literature dealing with interaction between humans and technology and the acceptability of the human-technology environment, conclusions on the factors affecting acceptability based on the articles, and, on the basis of these conclusions, a model of assessing acceptability from the perspective of practice theory. As the first result, I sum up from the viewpoint of acceptability assessment the following five arguments on literature dealing with interaction between humans and technology and the acceptability of the human-technology environment: 1) a functional need or usability do not suffice as such for the acceptance of technology, 2) the special characteristics of well-being technology must be observed, 3) the significance of community and identity cannot be overlooked in assessing the acceptability of technology, 4) the criteria for acceptability are bound to time and space and they vary according to the operating environment and the technology used, and 5) the human operating environment consists of interrelated, multilevel environments, and therefore analyzing the operations and practices requires an understanding of the whole system. As the second result, based on the articles I argue that in assessing the acceptability of well-being technology one must observe the following: 1) the meanings and the community, 2) the multidimensionality of the operating environment and context, 3) the technological features and the roles of the actors, and 4) the practices enabled by technology. Third, and as the main result of the study, I construct a practice theory-based model of assessing the acceptability of technology. The model emphasizes the multilayered nature of context and the examination of acceptability through practices enabled by technology and in relation to existing practices. The new model can be utilized for example in marketing and product development at the operative level and in further research. At the operative level, the model elucidates the meaning of micro contexts, action, and habits in the acceptability of technology. The model also introduces the concept of practice into the theoretical discourse on acceptability. The essence of the entire study can be summarized as follows: The assessment of new well-being technologies and services needs to focus on recognizing the dynamic practices and events enabled by technology and assessing their acceptability in a multidimensional frame of reference

Distributed Collaborative Learning Communities Enabled by Information Communication Technology

How and why can Information Communication Technology (ICT) contribute to enhancing learning in distributed Collaborative Learning Communities (CLCs)? Drawing from relevant theories concerned with phenomenon of ICT enabled distributed collaborative learning, this book identifies gaps in the current knowledge. Many questions can be asked about the role of technology in distributed CLCs. How technology is enabling collaborative learning in learning communities is an important one. What are the issues and problems in the context of technology enabled collaborative learning, is another. The articulation of CLC characteristics stem from the Communities of Practice and Communities and Technologies movements that have taken root in twenty-first century Information Society dialog. The theoretical lens provides a framework to study this phenomenon empirically in a case study setting. The research methodology explains the choice and justification for the single case study of the Fielding Graduate University. Fielding offers a unique example of both the phenomenon and context of technology enabled distributed graduate education. The study findings can begin to be generalized to CLCs with similar characteristics to the Fielding Graduate University. Because of the need for intense collaboration, distributed collaborative learning can be facilitated by the use of rich media. Where people use media rich technologies their distributed collaborative learning results seem to be better than their colleagues that did not use ICT. Therefore, media rich ICTs with collaborative features may improve the level of learning and performance in collaborative distributed learning environments