Vasteajan mittausjärjestelmän suunnittelu, toteutus ja testaus

A touchscreen is a commonly used medium for the interaction between a user and a device. Response to user's action is often indicated visually on the screen after a certain delay. This interface latency is inherent in any computer system. Studies indicate that the latency has a major contribution on how users perceive the interaction with the device. While modern commercial touchscreen devices manifest latencies ranging between 50 ms and 200 ms, research indicates that the user performance for tapping tasks deteriorates at considerably lower levels and users are able to discern the latency as low as 3 ms. In this Thesis we present a novel solution for Android operated mobile devices to expose factors behind the feedback latency of a tap event. We start by reviewing the main components of the Android operating system. Next we describe the internal system elements which partake in the interaction between the user's touch input event and its corresponding visual presentation on the screen of the device. Propelled by the obtained information, we implement an affordable, fully automated system that is capable of collecting both temporal and environmental data. The constructed measurement system provided revealing results. We discovered that most of the feedback latency on a mobile device is accumulated by the internal components which are involved in presenting the visual feedback to the user. We also identified two main user action patterns which impose a huge effect upon system's responsiveness. Firstly, the location of touch is reflected in the amount of feedback latency. Secondly, the interval between two consecutive touch events might cause even unexpected results. Our study demonstrated that the latency can vary a lot between different devices by ranging from no effect on one device to a five-fold difference on another device. The study concludes that, despite the feedback latency is affected by multiple factors, the latency can be measured very precisely with the system that can be built even by an average Joe.Kosketusnäyttö on yleisesti käytetty kanava käyttäjän ja laitteen välisessä vuorovaikutuksessa. Järjestelmän palaute käyttäjän antamaan syötteeseen esitetään usein visuaalisesti laitteen näytöllä. Vasteen tuottamisessa syntyy kuitenkin jonkin verran viivettä eli latenssia. Tutkimusten mukaan viiveellä on suuri vaikutus käyttäjäkokemukseen. Nykyisten kosketuslaitteiden latenssi vaihtelee yleensä 50 ja 200 millisekunnin välillä. Kosketuspohjaisten tapahtumien suorittamisen on todettu heikentyvät jo huomattavasti pienemmän viiveen johdosta ja jopa alle kolme millisekuntia kestävä viive on vielä havaittavissa. Tässä diplomityössä esitetään Android-pohjaisille mobiililaitteille luotu edullinen järjestelmä, jonka avulla pystytään mittaamaan käyttäjän näytölle luoman kosketuksen ja sitä vastaavan järjestelmän antaman visuaalisen palautteen välistä viivettä. Työssä esitetellään ensin Android-käyttöjärjestelmän komponentit, jotka osallistuvat tämän tapahtumaketjun suorittamiseksi vaadittaviin toimintoihin. Tietojen pohjalta luodaan järjestelmä, jolla voidaan kerätä automaattisesti dataa viiveen eri syntykohdista ja sen ympäristöön littyvistä seikoista. Datan avulla pystytään aiempaa paremmin arvioimaan viiveen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää yleisesti viiveen hallitsemiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja siten lopulta käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Järjestelmällä mitatuista tuloksista selviää, että suurin osa tapahtumaketjun latenssista syntyy käyttäjälle esitettävän visuaalisen palautteen vaatimiin toimenpiteisiin. Lisäksi työ tuo esille kaksi käyttäjän syötteen antamiseen liittyvää toimintatapaa, joilla on suuri vaikutus latenssiin. Kosketuksen sijainti ruudulla ja kahden peräkkäisen kosketuksen välinen aika vaikuttavat vasteaikaan. Latenssi ei aina muodostu suoraviivaisesti ja se voi ilmentää jopa yllättäviä piirteitä eri laitteiden välillä: toimintatapa yhdessä laitteessa ei vaikuta tulokseen, mutta saattaa toisessa laitteessa näkyä moninkertaisena erona. Vaikka latenssin syntyyn vaikuttaa monta eri tekijää, sitä voidaan onneksi mitata erittäin tarkasti järjestelmällä, jonka jopa Matti Meikäläinen pystyy rakentamaan