Toward a Process View in Adoption of Interorganizational Information Systems: A Literature Review

A better understanding of how interorganizational information systems (IOIS) are adopted is important since a successful implementation of information systems (IS) can be expected to raise long-term organizational efficiency. However, organizations often find IOIS adoption to be a bumpy ride, and despite the apparent reason to come to terms with IOIS, the utilization rate is still low. IOIS adoption is an interesting process to study, because of the high complexity in successful adoption of IOIS created by the increased number of organizations involved in the adoption process. This literature review found four different streams of research: 1) studies explaining why organizations adopt or reject IOIS by investigating factors determining adoption of or barriers to IOIS adoption; 2) studies explaining how to create the desired organizational effects from IOIS; 3) studies explaining how IOIS are affecting the buyer-supplier relationship they are introduced into; and 4) studies categorizing the structure of IOIS adopters in different configurations. Seemingly only limited effort has been made to study the actual adoption process. This apparent lack of studies of the adoption process calls for research opening the black box of IOIS adoption

Inside the “Black Box”: Investigating the Link between Organizational Readiness and IT Implementation Success

The complexity of today’s organizational IT-driven transformations, such as implementing ERPs and CRMs, urges companies to conduct upfront preparations to ensure implementation success. Organizational readiness is therefore regarded as a critical precondition that increases the chances of IT implementation success. To deepen the theoretical understanding of the link between organizational readiness and IT implementation success, we present preliminary results of a qualitative survey among a group of seasoned IT project/change management experts and derive a theoretical framework explaining the link between the two constructs

Yritysten välisen tiedonvaihdon automatisointi hankinnasta maksuun -prosessissa : Automatisointiin vaikuttavat tekijät suomalaisessa konepajateollisuudessa

Digitalisaation etenemisestä huolimatta yritysten välisessä toiminnassa rutiininomaista tiedonvaihtoa suoritetaan edelleen manuaalisesti. Tiedonvaihdon automatisoinnin hidas eteneminen estää kustannustehokkuuden, seurattavuuden ja saumattoman datavirran hyötyjen realisoitumisen globaaleissa toimittajaverkostoissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi yritykset eivät automatisoi tilaus-, toimitus- ja laskutusvaiheita, eli hankinnasta maksuun -prosessia (P2P), aktiivisemmin sekä mitkä tekijät vaikuttavat yritysten välisen tiedonvaihdon automatisointiin ja mitä hyötyjä se voi tarjota yrityksille. Laadullinen case-tutkimus toteutettiin Gioia-menetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kuutta eri P2P-prosessin vaiheiden asiantuntijaa kahdesta suuresta globaalista suomalaisesta konepajateollisuuden yrityksestä. Haastattelujen avulla selvitettiin yritysten näkökulmia tiedonvaihdon automatisointiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi kartoitettiin mahdollisia välittömiä ja välillisiä hyötyjä. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin P2P-prosessin automatisoinnin tilaa, erityyppisiä yritystenvälisen tiedonvaihdon mahdollistavia integraatiomalleja sekä niihin liittyviä teknologioita. Lisäksi tarkasteltiin yleisesti innovaatioiden käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä innovaatioiden diffuusioteorian kautta sekä tiedonvaihdon automatisoinnin esteitä ja hyötyjä verraten näitä lopuksi tämän tutkimuksen empiirisiin tuloksiin. Tutkimuksen tulokset esitetään kolmetasoisena rakennemallina tiedonvaihdon automatisointiin vaikuttavista tekijöistä. Vaikuttavat tekijät jakautuivat kolmeen 3. tason dimensioon: muutosvalmius, teknologiset ratkaisut ja toimintaympäristö. Rakennemallissa 2. tason teemat kokoavat haastateltavien vastauksista muodostetut 1. tason käsitteet. Samoin automatisoinnin hyödyistä koottiin erillinen rakennemalli, jossa 2. tason teemat ovat toimitusketjun näkyvyys, toiminnan tehokkuus, vaatimuksenmukaisuuden todentaminen ja ekotehokkuus. Automatisointiin vaikuttavat tekijät ja hyödyt koottiin myös P2P-prosessin vaiheittain tilaukseen, toimitukseen ja laskutukseen jaoteltuna. Tutkimuksessa tunnistetut tiedonvaihdon automatisointiin vaikuttavat tekijät sekä automatisoinnin mahdollistamat hyödyt olivat pääsääntöisesti yhteneviä aihepiirin aikaisemman tutkimuksen kanssa. Tuloksissa on näkyvissä selkeästi aikaan sidonnaisuus. Vaikuttavissa tekijöissä korostui aikaisempaan kirjallisuuteen verrattuna toimittajaverkoston ja datan merkitys. Hyödyissä tehokkuuden rinnalle nousivat näkyvyyden, vaatimuksenmukaisuuden sekä ekotehokkuuden näkökulmat. Covid-19-pandemian tunnistettiin myös kiihdyttäneen niin tiedonvaihdon automatisointia kuin yleisesti digitalisaatiota. Tiedonvaihdon automatisointiin vaikuttavat tekijät ja hyödyt yhdistävän mallin lisäksi tämä tutkimus kokoaa tilannekatsauksen tiedonvaihdon automatisoinnin aihepiiristä sekä esittää käytännöllisiä suosituksia niin yritysten johdolle kuin muille tiedonvaihdon automatisointia edistäville toimijoille

‘Happily ever after?’ Readiness for change amongst managers in regard to the adoption of AI within an international bank

This thesis examines the early AI/Automation transformational journey of an established international bank as it transitions its technology and people to a new operational ‘way of working’ and the consequent impact this has on managers’ readiness to adopt this new technology. The study also recognises the influence and impact the organisational history has had on those left to implement the bank’s new strategic vision. The research considers two literature lenses – Change and Leadership, based on a technology centric focus – these broad domains are subsequently refined to establish their influence and impact, on change readiness or readiness for change. This systematic review of the literature provides an insight into the complex nature of continuous change, the multiple leadership styles required and the potential impact of technological change on individuals, especially when these are associated with individuals’ mental or physical wellbeing (A. Johnson et al., 2020). Utilising a critical realist (CR) ontology and Bygstad & Munkvold’s (2011) Stepwise Framework, the study adopts a qualitative approach to collecting data using purposive sampling, semi-structured interviews and the assessment of participant responses via thematic analysis. What the data unlocks is a picture of an organisation – whose historic and dysfunctional leadership has influenced participants’ perspectives creating a ‘fear of failure’, and a ‘no bad news‘ mentality, the development of avoidance strategies that became normalised within a ‘risk averse culture’ and where individuals still wear the legacy battle scars. This situation, combined with the impacts of the 2008 financial crash, has uncovered three causal mechanisms. The perfect storm – a collective, organisational macro-mechanism encompassing the legacy behaviours and psychological trauma created by ‘Toxic’ leadership - this having an indelible impact on those who experienced it. The subsequent post-traumatic wave that brought with it the toxic organisational attitudes and behaviours, and individual emotional and psychological debris, that continues to influence the organisational structures, forming a deep-seated and integral part of the fabric for future continuous change cycle. Lastly, the key mechanism of Post Traumatic Organisational Disorder (PTOD), a combined mechanism capturing the emotional, psychological, or physical impact resulting from a series of collective traumatic organisational events, which not only continue to reverberate throughout the organisational structure, but also have the potential to create immediate and long-term mental health issues for those individuals living or having lived, through the experience. These mechanisms, and the resulting creation of a conceptual framework, provide an alternate perspective on the need for a ‘pre-requisite’ step that helps practitioners to consider the wider implications of change, not only for the organisation, but also for those individuals being impacted – an alternative to the idealised transformational vision of change bringing a ‘happily ever after’ ending, which misses the longer term, emotional or psychological implications of change. This thesis bridges the gap between existing change strategies and the lack of consideration given to the emotional and psychological impact that change has on individual and organisational readiness