Kyberturvallisuus osana sotatieteiden kandidaatin tutkintoa

Abstract

Kybertoimintaympäristön kasvava merkitys on luonut vaatimuksia upseerikoulutukselle. Jokaiselta upseerilta edellytetään kyberturvallisuusosaamista. Kyberturvallisuusosaaminen on ollut keskeinen osa kansallisia kyberturvallisuusstrategioita. Tämä on näkynyt myös suomalaisten yliopistojen kyberturvallisuuskurssien tarjonnassa. Kybertoimintaympäristön luonteen vuoksi eri toimijoilta edellytettävien tietojen ja taitojen voidaan olettaa olevan osittain yhteneväisiä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin sotatieteiden kandidaatin tutkinnon kyberturvallisuusopetuksen kehittämistä tämän ajatuksen kautta. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä kyberturvallisuuden opetusta sotatieteiden kandidaatin tutkinto sisältää ja eroaako se muiden yliopistojen vastaavista kursseista. Tavoitteena oli löytää kehityskohteita opetussisällön analysoinnin ja vertailun kautta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittaviksi tapauksiksi määritettiin sotatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluva kyberturvallisuuden opetus sekä vertailuun valitut eri yliopistojen kyberturvallisuuden perusteita käsittelevät kurssit. Kyberturvallisuusopetusta tarkasteltiin analysoimalla opintojaksojen opetussisältöä. Kuvaukset opetussisällöstä muodostettiin vastuuopettajien teemahaastatteluiden ja opetusmateriaalin perusteella. Kurssien opetussisällön analysointi ja vertailu perustui teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Eri kyberturvallisuuden mallien soveltuvuutta tutkimukseen arvioitiin. Analyysirunko muodostettiin Naton tuottaman kyberturvallisuuskoulutuksen referenssiopetussuunnitelman osaamistavoitteiden perusteella. Kurssien analysoinnin kautta saatuja tuloksia vertailtiin ristiin eroavaisuuksien tunnistamiseksi. Tutkimus osoitti sotatieteiden kandidaatin tutkinnon sisältävän kyberturvallisuuden opetusta neljällä eri opintojaksolla, vaikka tämä ei ilmennyt niiden osaamistavoitteissa. Vertailun perusteella voidaan todeta, ettei opetussisällössä ole kriittisiä puutteita. Opetussisältö osoittautui pääosin yhteneväiseksi muiden tapausten kanssa. Kaikkien tapausten kohdalla opetus painottui analyysirungon ensimmäiseen teemaan, joka käsitteli kybertoimintaympäristön rakennetta ja kyberturvallisuuden perusteita. Vertailun perusteella tunnistetut kehityskohteet liittyivät internetin rakenteen ja protokollien tarkempaan tekniseen tarkasteluun sekä kansallisten kyberturvallisuustoimijoiden erittelyyn. Tutkimuksen perusteella kehityskohteiksi tunnistettiin myös kyberturvallisuuteen liittyvien osaamistavoitteiden määrittelyn puute sekä samojen aiheiden toistuvuus eri opintojaksoilla. Kehityskohteiden voidaan katsoa olevan sidoksissa toisiinsa. Analyysirungon ensimmäisten osaamistavoitteiden aiheiden toistuvuus ilmaisee, ettei opetuksessa ole suunnitelmallista rakentuvuutta aiemman osaamisen päälle. Osaamisen tason syventymistä usean opintojakson läpi ei tällöin saavuteta.navigointi mahdollist