Compliance with the requirements of the TEN-T Regulation on the railway network

Abstract

Euroopan Unionissa on heinäkuussa 2024 astunut voimaan uusi TEN-T-asetus, joka säätää Euroopan laajuisen liikenneverkon kehityksen suuntaviivat ja aikataulun. Tämän selvityksen keskeisin tavoite on käydä läpi asetuksen vaatimukset ja Suomen valtion omistaman rataverkon vaatimuksenmukaisuus. Lisäksi niiltä osin, kun vaatimukset eivät valtion rataverkolla täyty, arvioidaan vaatimuksenmukaistamisen kustannukset. Tässä työssä ei arvioida hankeyhtiöiden ratayhteyksien vaatimuksenmukaisuutta, koska vaatimusten toteutuminen on riippuvainen suunnitelmaratkaisuista ja hankkeiden toteuttamisesta. Asetuksessa on vaatimuksia liittyen rataverkon sähköistykseen, akselipainoon, suunniteltuun nopeuteen, ERTMS-järjestelmiin ja muihin liikennemuotoihin liittämiseen sekä kaluston liikkumisen mahdollistamisen osalta junapituuksiin ja kuormaulottumaan. Ydinverkolla rataverkon tulee olla vaatimusten mukainen pääosin vuoden 2030 loppuun mennessä. Laajennetulla ydinverkolla määräaika on pääosin vuoden 2040 loppuun mennessä ja kattavalla verkolla pääosin vuoden 2050 loppuun mennessä. Kaikki asetuksen vaatimukset eivät koske kaikkia verkkotasoja. Suomea velvoittavia rautateiden vaatimuksia ovat eurooppalaisen raideleveyden selvittämiseen ja suunnitteluun, merisatamien rautatieyhteyteen, sisävesisatamien maantie- tai rautatieyhteyteen ja lentoasemien rautatieyhteyteen liittyvät vaatimukset. Vaatimukset pätevät vain satamiin, joissa vuosittainen kokonaislastimäärä on yli kaksi miljoonaa tonnia, ja lentoasemiin, joissa vuosittainen matkustajamäärä on yli 12 miljoonaa. Velvoittavien vaatimusten osalta Suomi täyttää hyvin vaatimukset; 17 merisatamasta vain yhteen satamaan (Inkoon satama) ei ole vaadittua rautatieyhteyttä, sisävesisatamien rautatie- tai maantieyhteyksien ja lentoasemien rautatieyhteyden osalta vaatimus täyttyy. Kustannuksia ei arvioitu Inkoon merisataman ratayhteyden perustamiselle, koska yhteyttä ei ole suunniteltu eikä sen toteuttamisvastuista ole päätetty. Raideleveyden osalta Väylävirasto tarkastelee asiaa erillisissä selvityksissä. Asetuksen mukaan satamiin ja kaupunkisolmukohtiin on perustettava multimodaalinen tavaraliikenneterminaali. Myös nämä vaatimukset velvoittavat Suomea. Satamissa multimodaalisuus toteutuu, koska jokaisessa satamassa yhdistyy vesiliikenne rautatie- ja/tai maantieliikenteen kanssa. Kaupunkisolmukohtien osalta vaatimus täyttyy kaikissa kaupunkisolmukohdissa paitsi Lahdessa, koska muissa kaupunkisolmukohdissa on lentoasema tai satama, joissa yhdistyy kaksi eri liikennemuotoa. Kustannuksia multimodaalisten tavaraliikenneterminaalin perustamiselle ei arvioitu tässä raportissa. Multimodaalisten tavaraliikenneterminaalien perustaminen ei ole Väyläviraston vastuulla. Lisäksi asetuksessa on vaatimuksia, jotka eivät velvoita Suomea erillisverkkostatuksen (raideleveys poikkeaa eurooppalaisten vaatimusten mukaisesta nimellisestä raideleveydestä 1 435 mm) vuoksi. Tämän työn tarkasteluissa kuitenkin selvisi, että Suomen rataverkko täyttää melko hyvin myös ne asetuksen vaatimukset, jotka eivät ole erillään olevilla verkoilla velvoittavia vaatimuksia. Ydinverkolla nämä vaatimukset eivät täyty kaikilta osin henkilöliikenteen suunnitellun nopeuden tai 740 m tavarajunien liikennöinnin mahdollistamisen osalta. Ydinverkon vaatimukset sähköistyksestä, akselipainosta ja suunnitellusta tavaraliikenteen vähimmäisnopeudesta täyttyvät. Kattavalla verkolla vaatimukset eivät täyty kaikilta osin sähköistyksen osalta. Kattavalla verkolla vaatimukset täyttyvät akselipainon osalta. ERTMS vaatimukset tulevat täyttymään Digirata-hankkeen toteuttamisen myötä, ainoastaan ydinverkolla Digirata-hankkeen aikataulu poikkeaa vaatimuksen aikataulusta kahden rataosan osalta. Tässä työssä on arvioitu kustannukset myös niiden vaatimusten toteuttamiselle, jotka eivät ole Suomea velvoittavia: Kustannukset henkilöliikenteen suunnitellun nopeuden nostolle ydinverkolla ja sähköistämiselle kattavalla verkolla ovat yhteensä noin 450 milj. €. Kustannukset valtion rataverkon muuttamiseksi ERTMS-järjestelmään on yhteensä noin 1,4 mrd. €. ERTMS-järjestelmän kustannukset sisältävät koko Suomen rataverkon infrastruktuurimuutosten kustannukset, eivät ainoastaan TEN-T-verkkoon kuuluvien osuuksien muutoksia. Jäsenvaltioiden on mahdollista hakea komissiolta vapautusta velvoittaviin vaatimuksiin. Suomi voi hakea komissiolta vapautusta vaatimukseen, joka koskee Inkoon sataman liittämistä rautatieinfrastruktuurin sekä vaatimukseen, jonka mukaan uusilla ydinverkon ja laajennetun ydinverkon radoilla tulee olla mahdollista liikennöidä 1 435 mm:n raideleveydellä