Porvariston hillitty charmi : Koomisuus Miina Supisen esikoisromaanissa Liha tottelee kuria

Abstract

Tutkin työssäni komisuutta Miina Supisen esikoisromaanissa Liha tottelee kuria. Tutkin miten koomisuus romaanissa ilmenee ja mihin sillä pyritään. Koomisuus on romaanissa kohosteisesti läsnä kaikilla kerronnan tasoilla ja sitä tutkimalla päästään käsiksi romaanin teemoihin ja arvomaailmaan. Koomisuus ei ole yksiselitteistä vaan toimii samaan aikaan monilla eri tasoilla ja saa paikoin jopa groteskeja ja satiirisia piirteitä. LTK:sta ei ole aikaisempaa akateemista tutkimusta. Koomisuutta sen sijaan on tutkittu paljon. Nojaan tutkimuksessani vahvasti Maurice Charneyn ja Henry Bergsonin käsityksiin koomisesta. Keskeisimpiä teoreettisia käsitteitä, joilla avaan romaanin koomisuutta, ovat John Morrealin inkongruenssi ja Bergsonin lumipalloefekti. Analysoin romaanin henkilöhahmoja ja tutkin miten stereotypioilla rakennetaan koomista vaikutelmaa. Lisäksi analysoin romaanin kerrontaa ja keskityn etenkin kertojan ja fokalisaation erittelyyn koomisen vaikutelman rakentumisessa. Tutkimuksessani totean, että koomisuus vaikuttaa LTK:ssa samaan aikaan monella tasolla. Koomisuus osoittaa henkilöhahmojen virheet ja asettaa heidän toimintansa naurunalaiseksi. Romaanin koomisuus rakentuu pääosin inkongruenssin, liioittelun, stereotypioiden ja lumipalloefektin keinoin. Koominen on kerronnan keino, joka korostaa romaanin arvomaailmaa ja asettaa tietyt toimintatavat ja arvot kyseenalaiseksi osoittamalla ne koomisiksi. Koomisen vaikutelman tarkempi analyysi ja erittely auttavat ymmärtämään romaanin arvomaailmaa ja hahmottamaan paremmin sen teemoja. Tutkimukseni osoittaa koomisen ambivalentin puolen, sillä LTK:n tematiikkaan liittyy kiinteästi myös koomisen satiirinen ja groteski puoli