The relationship between physical activity, sedentary behavior and work engagement

Abstract

Work engagement means a positive state of work-related wellbeing characterized by vigor, dedication and absorption (Schaufeli, Bakker, & Leiter, 2010; Schaufeli, Salanova, Gonzalez-roma, & Bakker, 2002). In modern working life, it can be considered as one of the most useful measures of productivity and wellbeing of a single employee or team. Research has found many antecedents of work engagement. At the same time our knowledge of physical wellbeing related to mental wellbeing increases all the time. Sufficient physical activity combined with avoiding too sedentary lifestyle has been found to be one important way of supporting this holistic wellbeing. However only few studies have explored the relationship between physical activity and/or sedentary behavior and work engagement. In present study, I wanted to explore the association between these three topical wellbeing constructs. The study was part of Liike Elämään -project. The study was based on self-evaluating questionnaire data on 12 Finnish small- to medium-sized companies from different industries around Finland (n = 289). Results showed that weekly moderate to vigorous physical activity was associated with work engagement but sedentary behavior, operationalized as daily sitting, was not. Respondents’ self-evaluated health was meaningful for both the experience of work engagement and the amount of physical activity. From these results we can conclude that when looking for engaged, that is well performing and wellbeing, employees, it is also important to invest in supporting employees’ physical activity and perceived health. The role of sedentary behavior in relation to work engagement requires more research with multiple methods. Supporting employees’ work engagement and physical activity challenges both management, employees themselves and occupational healthcare professionals to support each other and work together towards this common goal, utilizing one another’s expertise.Työn imulla (engl. work engagement) tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen (Schaufeli, Bakker, & Leiter, 2010; Schaufeli, Salanova, Gonzalez-roma, & Bakker, 2002). Modernissa työelämässä työn imua voidaan pitää yhtenä käyttökelpoisimmista tuottavuuden ja hyvinvoinnin mittareista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Työn imua selittäjineen on viime vuosina tutkittu paljon. Samaan aikaan käsityksemme fyysisen hyvinvoinnin yhteydestä henkiseen hyvinvointiimme on tarkentunut koko ajan. Liikkumisen (engl. physical activity) lisäksi liiallisen paikallaanolon (engl. sedentary behavior) välttäminen on todettu tärkeäksi keinoksi tukea tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tähän mennessä kuitenkin vain harvoissa tutkimuksissa on selvitetty liikkumisen, paikallaanolon ja työn imun välisiä yhteyksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten nämä kolme ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimus tehtiin osana Liike Elämään -hanketta. Kyselyaineisto kerättiin 12 suomalaisesta pienestä ja keskisuuresta yrityksestä (n = 289), ja analysointiin tutkittujen käsitteiden osalta korrelaatio- ja regressioanalyysein. Tulokset osoittivat, että vähintään kohtuutehoinen viikoittainen liikkuminen oli itsenäisesti yhteydessä työn imun kanssa, mutta paikallaan oloa kuvaavan päivittäisen istumisen ja työn imun väliltä ei löytynyt yhteyttä. Lisäksi työntekijöiden arvio omasta terveydestään oli yhteydessä sekä työn imun että liikkumisen kanssa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että etsittäessä työn imua kokevia, eli hyvin suoriutuvia, sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä, on tärkeää panostaa myös työntekijöiden liikkumisen ja hyvän terveydentilan tukemiseen. Istumisen merkitys työn imun näkökulmasta vaatii lisätutkimusta. Työntekijöiden työn imun ja liikkumisen tukeminen haastaa niin organisaatioiden johdon, työntekijät itsensä kuin työterveyshuollon tukemaan toisiaan ja työskentelemään toistensa ammattitaitoa hyödyntäen tätä yhteistä tavoitetta kohti