Regional realisation of three-tier support in 2012

Abstract

Objectives. Support for learning difficulties has not been made available to students in an equal manner in different parts of the country. Earlier research shows that there are regional differences in the percentages of comprehensive school students receiving support, as well as in the forms of support made available to them. The purpose of this Master's thesis was to study how many ninth grade students participating in the Learning to Learn Assessment in 2012 had received support for learning during the past academic year in different parts of Finland. Another objective was to analyse the realisation of educational equality, i.e. whether there are regional or municipal differences (between urban, semi-urban and rural municipalities) in the support made available to students. Methods. The Learning to Learn Assessment was carried out in spring 2012. A total of 7,222 ninth grade students from different parts of Finland participated in this assessment. Among the participants, 4% were recipients of intensified support and 7.9% recipients of special support. Five task categories developed for the Learning to Learn Assessment were included in the present study. The material was analysed by variance analysis in order to identify possible geographical differences. Results and conclusions. The study discovered regional differences in the definition of recipients of general support. With regard to general support, there were significant regional differences. Intensified support and special support were made available to students least frequently in the regions of Lapland and Southwest Finland. There were also differences between the regions in how effectively they employed the different levels of support included in the three-tier support system. The results indicate that large, urban municipalities in particular have succeeded in amending their support system faster than semi-urban and rural municipalities, and they have also succeeded in re-evaluating students' needs for special support.There were also differences in the use of the individually adjusted syllabus as a form of special support. Using the individually adjusted syllabus may lead to less ambitious learning objectives and weaker learning outcomes, possibly also negatively influencing students' pursuit of further study.The present study concludes that although there are regional differences in the availability of support, it seems that there are no differences between students: students receiving support are similar when it comes to their academic performance and learning to learn competence.Tavoitteet. Oppimisvaikeuksiin ei ole tarjottu tukea tasavertaisesti eri puolilla maata. Tutkimusten mukaan tukea saavien peruskoulun oppilaiden osuus ja annetut tukimuodot vaihtelevat maakuntien välillä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni vuoden 2012 oppimaan oppimisen arviointiin osallistuneesta yhdeksäsluokkalaisesta oppilaasta oli saanut tukea oppimiseensa viimeisen lukuvuoden aikana eri puolilla Suomea. Tavoitteena oli tarkastella myös koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista: onko maakuntien tai kuntaluokkien (kaupunki-, taajama- tai maaseutukunta) välillä eroa siinä, millaisille oppilaille tukea annetaan. Menetelmät. Oppimaan oppimisen arviointi toteutettiin keväällä 2012. Tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 7 222 yhdeksäsluokkalaista oppilasta, joista tehostettua tukea sai neljä prosenttia ja erityistä tukea 7,9 prosenttia. Tutkimukseen otettiin mukaan viisi oppimaan oppimisen arviointiin kehitettyä tehtäväkokonaisuutta. Aineistoa analysoitiin varianssianalyysillä mahdollisten maantieteellisten erojen löytämiseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Alueellisia eroja löytyi yleisen tuen saajien määrittelyssä. Yleisen tuen osalta maakuntien erot olivat huomattavia. Tehostettua ja erityistä tukea tarjottiin vähiten Lapin ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Maakunnat erosivat toisistaan myös siinä, miten tehokkaasti ne olivat ottaneet käyttöön kolmiportaisen tuen eri tukitasot. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti suuremmat kaupunkikunnat ovat kyenneet muuttamaan tukijärjestelmäänsä taajama- ja maaseutukuntia nopeammin ja arvioimaan uudelleen oppilaiden tarpeen erityiseen tukeen. Eroja löytyi myös oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämisen käyttämisestä erityisen tuen tukitoimena. Oppimäärien yksilöllistäminen saattaa johtaa tavoitetason laskemiseen ja oppimistulosten heikkenemiseen. Lisäksi yksilöllistämisellä voi olla negatiivisia vaikutuksia jatko-opintoihin hakeutuessa. Tämän tutkimuksen osalta voidaan todeta, että vaikka tuen tarjonnassa oli alueellista vaihtelua, näyttää siltä, että tukea saavien oppilaiden välillä eroja ei ole. Tukea saavat oppilaat ovat koulumenestyksen ja oppimaan oppimisen osaamiselta samankaltaisia