Teaching Finnish as a second language with new practice material

Abstract

This functional thesis was made in co-operation with one of Espoo’s Finnish early childhood education day-care centres with the help from a Finnish as a second language teacher Katja Lehtonen. The purpose of the thesis was to develop and create a working frame for activity sessions using new practice material “Roihusten arjessa” (In the daily life of Roihunen family) made by Kipinäkeskus. The benefit for the day-care centre was seen as an important factor during the thesis process. The activity sessions were conducted by using “Roihusten arjessa” material as a basis for planning. Comments from the educators of the day-care centre group were taken into account and acted on. The theoretical background of the thesis is based on teaching Finnish as a second language and multiculturalism in Finland. The Zone of Proximal development (ZDP) by Vygotsky is also one of the main subjects of the theoretical background, as Kipinäkeskus is based their idea of modelling on the theory of ZPD. Other subjects considered in the theory were multilingualism as a concept and AAC-picture communication. The target group consisted of five five-year olds and their educators in multicultural day-care centre group. The method used throughout the thesis process was service design model and the use of the method was constantly assessed. Child-oriented methods were used in the planning and implementing the activity sessions. Play, singing and observation were the key methods that were used in the activity session project. The implementation occurred in seven sessions at the day-care centre. Two of them were assessments and five were the actual activity sessions. We were able to construct a working frame to use the practice material with. Based on our observation and the children’s own feeling, we could notice development on their vocabulary skills within our activity sessions. The educators of the group were satisfied with the sessions, the benefit for the children was seen as the most important factor of the outcome. The educators of the day-care centre expressed that intensive teaching for only five children would be almost impossible in the daily life in the day-care centre. Overall the results of the thesis process were developmental and all of the participants could gain tools for themselves during the process.Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen päiväkodin kanssa, mukana on ollut myös Suomi toisena kielenä opettaja Katja Lehtonen. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ja luoda toimiva runko toimintakertoihimme Kipinäkeskuksen tuottaman ”Roihusten arjessa” harjoitusmateriaalin avulla. Päiväkodin saama hyöty nähtiin tärkeänä osana prosessia. Suunnitellut toimintatuokiot toteutettiin käyttämällä ”Roihusten arjessa” materiaalia pohjana suunnittelussa. Ryhmän kasvattajien kommentit suunnitelmista otettiin huomioon ja suunnitelmia kehitettiin näiden pohjalta. Opinnäytetyön teoriapohja perustuu monikulttuurisuuden sekä Suomi toisena kielenä opetukseen Suomessa. Vygotskyn teoria lähikehityksen vyöhykkeestä on myös yksi teorian pääaiheista, sillä Kipinäkeskus pohjaa ideansa mallintamisesta lähikehityksen vyöhykkeen teoriaan. Muut aihealueet teoriassa ovat monikielisyys käsitteenä ja AAC- kuvallisen kommunikoinnin keinot. Kohderyhmänä toimivat viisi viisivuotiasta sekä heidän monikulttuurisen päiväkotiryhmän kasvattajat. Opinnäytetyö prosessin aikana on käytetty palvelumuotoilun keinoja ja käyttöä on arvioitu läpi prosessin. Lapsilähtöisiä menetelmiä on käytetty toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Leikki, laulaminen ja havainnointi olivat keskeisimpiä metodeja mitä käytettiin toimintatuokio prosessissa. Toimintatuokiot toteutettiin seitsemällä kerralla, joista kaksi oli arviointeja ja loput viisi toimintatuokioita. Pystyimme rakentamaan rungon harjoitusmateriaalin käyttöön. Omien havaintojemme ja lasten oman kokemuksen perusteella huomasimme, että lasten sanavarasto kasvoi toimintakertojemme puitteissa. Ryhmän kasvattajat olivat tyytyväisiä tuokioihin, lapsen hyöty nähtiin tärkeimpänä osana tulosta. Kasvattajat ilmaisivat, ettei tuokioiden kaltainen intensiivinen opetus olisi mahdollista päiväkodin arjessa. Kaiken kaikkiaan opinnäytetyön tulokset olivat kehityksellisiä ja kaikki osalliset kokivat saavansa eväitä itsellensä prosessin aikana