Tutkimuksen kohteena on tarveharkinta puolison tulojen
perusteella Suomen työttömyysturvassa. Tarveharkintaisia
työttömyysetuuksia ovat työmarkkinatuki ja kotoutumistuki,
joita saa noin puolet työttömyysturvan saajista. Toinen puoli
työttömistä saa työttömyyspäivärahaa, johon puolison tulot
eivät vaikuta. Tutkimusaineistona ovat ne työttömät, joille
työmarkkinatuki tai kotoutumistuki maksettiin vuonna
2005 puolison tulojen takia vähennettynä tai joille tukea ei
puolison tulojen takia myönnetty lainkaan. Tällaisia henkilöitä
oli kaikkiaan 25 000. Työttömyysturvan tarveharkinta
on poikkeuksellinen ilmiö Suomen muuten yksilöllisessä
sosiaaliturvassa. Missään muussa elämän riskitilanteessa
kansalaisella ei ole vaaraa jäädä kokonaan ilman sosiaaliturvaa
puolison tulojen takia. Tilanteen ongelmallisuutta lisää
avioliittolaki, jonka mukaan vain aviopuolisot ovat velvollisia
elättämään toisiaan. Tarveharkinnan kohteeksi joutuneista
työttömistä kuitenkin lähes puolet on avoliitossa eikä näin
ollen voi vaatia elatusta puolisoltaan. Valtaosa tarveharkinnan
kohteeksi joutuneista on naisia, vaikka työmarkkinatuen
saajista heitä on alle puolet. Naiset ovat eri-ikäisiä ja heidän
elämäntilanteensa vaihtelevat. Osa on nuoria, jotka eivät löydä
työpaikkaa heti opintojen päätyttyä tai kotona lapsen kanssa
vietettyjen vuosien jälkeen. Osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka
ovat menettäneet oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Oma
erityisryhmänsä ovat maahanmuuttajapuolisot. Tarveharkinta
kohdentuu sekä lapsiperheisiin että lapsettomiin pariskuntiin.
Tarveharkinnan tulorajat ovat niin matalat, että suuri osa
tarveharkinnan kohteeksi joutuneista on alle keskituloisia
perheitä ja pariskuntia. Tarveharkinta aiheuttaa työttömille myös
kannustin- ja yksinäisyysloukkuja, jotka lisäävät houkutusta
sosiaaliturvan väärinkäytöksiin.8,00 euro
Is data on this page outdated, violates copyrights or anything else? Report the problem now and we will take corresponding actions after reviewing your request.