Childhood Trauma and Family Dysfunction in Bá and Way’s The Umbrella Academy: Apocalypse Suite

In my thesis, I analyze the parental neglect in Gerard Way and Gabriel Bá's The Umbrella Academy: Apocalypse Suite and its impact on the characters and the development of their superhero identity. I also discuss how these themes are portrayed through the medium of comics. My goal is to describe how mental violence and its consequences appear in the comic and how they are depicted through the cooperation of text and image. Bá and Way’s The Umbrella Academy: Apocalypse Suite is the first volume of The Umbrella Academy series. At the beginning of the story, scientist Sir Reginald Hargreeves adopts seven children who were born at the same moment, each to different mothers. Every child has their own superpowers and Hargreeves’s plan is to form a superhero team called “The Umbrella Academy” with them. However, he selfishly takes advantage of the children, and the effects of this neglect are still visible in the adulthood of The Umbrella Academy. I utilize previous research on the impact of upbringing and sibling relationships on child development to support my analysis. I also apply studies on the consequences of jealousy and parental favoritism to the development of an individual's identity. These mentioned themes are clearly visible in this comic, and I discuss these psychological phenomena through selected panels from the comic. My thesis also includes a section where I consider how the medium influences the storytelling. In this section, I use previous comic studies to support my analysis. Through these various perspectives I claim that The Umbrella Academy: Apocalypse Suite portrays heavy themes in a multidimensional way

Fan och joder, fixa och pillar : En studie av audiovisuell översättning ur språkparets svenska-spanska synvinkel

Syftet med denna avhandling är att undersöka audiovisuella översättningar (AV-översättning) till europeisk spanska i en svenskspråkig serie, Young Royals. Närmare bestämt är syftet att undersöka vilka översättningsmetoder som har använts i översättningsprocessen vid anglicismer, vulgarismer och talspråkliga uttryck i de svenska replikerna. De möjliga metoderna är fyra: kompensering, neutralisering, utelämnande och adaptation. Därtill utreder jag ekvivalens mellan käll- och måltext. Med kvantitiva metod räknar jag hur många gånger varje metod har använts vid de tre språkliga aspekterna. Kvalitativ metod använder jag för att utreda hur de valda metoderna påverkar budskapet som förmedlas via AV-översättningen och om dialogen på svenska och AV-översättningen till spanska är ekvivalenta med varandra. Av totalt 102 fall är hälften talspråkliga uttryck som till största del har neutraliserats helt eller utelämnats. Bara några talspråkliga verb och substantiv finns i AV-översättningen. Likaså har nästan alla anglicismer utelämnats eller neutraliserats och bara två har adapterats. Däremot finns vulgarismer klart kvar i AV-översättningen. Tre fjärdedelar har varken adapterats eller kompenserats och de förmedlar dialogens färgstarka språk tydligt. Även om mer än hälften av de språkliga aspekterna inte har lämnats kvar i AV-översättningen är texterna ekvivalenta. Deras innehåll är lika, de förmedlar en informell och vulgär ton, d.v.s. budskapet är det samma, och båda uppfyller samma skopos

Prevention of hate speech targeting groups in Finland and Japan : A comparative analysis between criminal and non-criminal approaches

This thesis compares Finland and Japan’s diverging approaches to preventing hate speech targeting a population group. The objective of the thesis is to find and explain similarities and differences in the preventive measures, as well as observe any room for improvement. Utilizing comparative legal research, the thesis explores how hate speech as a complex socio-legal phenomenon has been addressed in the countries. The methodological framework combines functionalism and the law-in-context method. The social and political context are examined to bring forth the underlying reasonings for the different approaches. The thesis also analyses the significance of freedom of speech as a constraint to prohibiting hate speech. The central question is whether a group can be recognized as a target of hate speech, and if one can be held accountable and punished for engaging in hate speech targeting a group. Both criminal and noncriminal national legal solutions are analyzed on the level of law and in practice. The source material covers national legislation, international conventions, reports by international bodies and scholarly articles. The thesis finds that a group can be legally considered a victim of hate speech in both countries, but only the Finnish regulation constitutes a direct criminal liability for the act. Case law suggests that punishment for hate speech is also possible in Japan, although the legal praxis is not as established. Finland has issues in protecting individuals from hate speech, and growing hate crime rates, whereas the scope of the Japanese hate speech law protects only some selected minorities and should be extended to cover more vulnerable minorities.Tämä tutkielma vertailee Suomen ja Japanin keskenään eriäviä lähestymistapoja kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen torjumiseksi. Tutkielman tavoite on löytää ja selittää samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia lähestymistavoissa, sekä havaita kehityskohteita. Tutkielma tarkastelee vertailevan oikeustieteen keinoin, miten vihapuheseen monitahoisena sosiooikeudellisena ilmiönä on reagoitu maissa. Metodologinen viitekehys yhdistelee funktionalismia sekä law-in-context metodia. Taustalla olevia syitä lähestymistapojen eroille etsitään yhteiskunnallista ja poliittista kontekstia tarkastelemalla. Tutkielma analysoi myös sananvapauden merkitystä rajoitteena vihapuheen kieltämiselle. Keskeinen kysymys on, tunnistetaanko ryhmä vihapuheen uhriksi, ja voiko ryhmään kohdistetusta vihapuheesta joutua rangaistusvastuuseen. Niin rikosoikeudellisia kuin muita kansallisen oikeuden ratkaisuita analysoidaan kirjoitetun lain ja käytännön tasolla. Lähdeaineisto koostuu kansallisista laeista, kansainvälisistä sopimuksista, kansainvälisten toimijoiden raporteista sekä akateemisista artikkeleista. Tutkimus osoittaa, että ryhmän voi lain nojalla katsoa vihapuheen kohteeksi, joskin vain Suomessa säätely perustaa rikosoikeudellisen vastuun. Ennakkotapausten perusteella rangaistusvastuu on mahdollinen myös Japanissa, mutta käytäntö ei ole aivan yhtä vakiintunut. Haasteita Suomessa tuottavat yksilön puutteellinen suoja vihapuheelta sekä lisääntyvä viharikollisuus, kun taas Japanin vihapuhelaki suojaa ryhmiä hyvin valikoiden, ja sitä tulisi laajentaa kattamaan useampia vähemmistöryhmiä

Discovery of Phenotypic Properties of PBMCs from Healthy Donors & AML Patients Using High-Content Phenotypic Imaging and AI-guided Analysis

Acute myeloid leukemia (AML) is one of the heterogeneous hematological malignancies that originate in the bone marrow, causing abnormally differentiated precursor cells of myeloid lineage to proliferate in the blood system. The condition is associated with severe complications in the patients, resulting in approximately 130 000 deaths globally. The purpose of this MSc thesis was to investigate the phenotypic properties of peripheral blood mononuclear cells (PBMCs) isolated from peripheral blood of the healthy donors and AML patients by utilising high-content (HC) single-cell imaging and deep learning (DL) -based image analysis methods. This project particularly aimed to answer the question of whether the PBMCs isolated from AML patients could be differentiated from the healthy PBMCs using the HC phenotypic imaging assay (Cell Painting) and the image analysis pipeline, which was initially established for healthy PBMCs. The HC phenotypic imaging pipeline is composed of sample handling and preparation of cell delivery to the imaging plates, fluorescence staining of cells with the Cell Painting assay, imaging with HC fluorescence confocal microscope (FIMM High Content Imaging and Analysis unit, HCA), followed by DL-based image analysis and phenotype data visualization using UMAP and PCA methods. The results indicated that the pipeline was able to differentiate PBMCs of AML patients from healthy PBMCs in the UMAP embedding based on the captured and extracted cell phenotypes. The pipeline showed capabilities to generalize on cells derived from leukemia patients, which could potentially give new insights into the nature of acute leukemias and the classification of their subtypes in the future

Äidiksi tulon vaikutukset varhaiskasvatuksen opettajan työhön : Kirjallisuuskatsaus ammatillisuuden ja vanhemmuuden rajapinnasta

Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella äidiksi tulon vaikutuksia varhaiskasvatuksenopettajan työhön. Tutkimuksessa käsitellään miten äitiys vaikuttaa opettajuuteen ja opettamiseen. Tutkielmassa on käytetty suomenkielisiä sekä englanninkielisiä lähteitä. Kirjallisuutta on etsitty avainsanoilla varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksenopettaja, äitiys ja opettajuus. Enemmän tutkielmassa on käytetty suomenkielisiä lähteitä. Äitiys on merkittävä tekijä ihmisen elämässä ja äitiys tuo erilaisia uusia näkökulmia elämään. Varhaiskasvattajan on tärkeää tarkastella itseään ja omaa identiteettiään. Identiteetti voi muuttua elämän aikana. Valintoja tekemällä asetamme itselle tavoitteita ja näin voimme rakentaa omaa identiteettiämme. Äitiys on asia, joka vaikuttaa ihmisen elämään merkittävällä tavalla, se saa näkemään jotkin asiat eri valossa. Vanhempana itse ymmärrämme varhaiskasvattajina vanhempia eri tavalla ja osaamme peilata tilannetta myös omaan elämäämme. Varhaiskasvattajana toimiminen ei kuitenkaan edellytä äitiyttä ja varhaiskasvattajana pystyy olemaan myös pätevänä ilman vanhemmuutta. Tärkeintä on olla turvallinen ja läsnäoleva varhaiskasvattaja lapsille

Chief executive officers' communication strategies in 10-K reports via repetition from notes to MD&A: The impact of managerial ability, overconfidence, and narcissism

This research examines the influence of three CEO traits—managerial ability, overconfidence, and narcissism—on the strategic repetition of information in 10-K reports. It specifically explores how these traits impact the repetition of information from the note disclosures to the more discretionary Management Discussion and Analysis (MD&A) section. We anchor our analysis in broad theoretical frameworks such as information asymmetry, agency costs, and signaling theory, which help elucidate the dynamics of CEO-driven communication strategies in financial reporting. These foundational theories are crucial for understanding how CEO traits might influence corporate transparency and the trust of shareholders and other stakeholders. Utilizing a comprehensive methodological approach including textual analysis and empirical investigation across a dataset of 10-K filings, this study reveals how CEO traits collectively impact the strategic repetition in disclosures, thereby influencing overarching financial reporting strategies. This thesis comprises an introduction and three essays. The introduction outlines the background and rationale for investigating the influence of CEO traits on repetition. This section sets the stage by detailing the research objectives and questions, presenting a theoretical framework, and segmenting CEO traits for investigation. Essay 1 analyzes the relationship between CEO managerial ability and disclosure repetitiveness, applying management obfuscation theory and stakeholder theory. It finds that better managerial ability is associated with less repetition, suggesting a preference for clarity and substantive disclosure among more adept leaders. Essay 2 examines the effects of CEO overconfidence on disclosure repetitiveness, utilizing upper echelons theory and behavioral decision theory. It reveals that overconfident CEOs tend to decrease repetitiveness, potentially enhancing disclosure transparency. Essay 3 delves into the impact of CEO narcissism, employing agency theory and impression management theory, indicating that narcissistic CEOs have a tendency to increase repetitiveness, possibly as a strategy for impression management and to obscure unfavorable information. Taken together, managerial ability and overconfidence seem to drive clearer reporting, while narcissism introduces impression management via strategic repetition. The findings contribute to the literature on financial disclosures, and on executive decision-making by highlighting the ways in which certain CEO traits together influence corporate communication strategies. This research enhances theoretical frameworks by integrating key foundational theories, including management obfuscation theory, stakeholder theory, and behavioral decision theory, while applying specific theories tailored to each Essay, as outlined. Supported by robust empirical evidence, this approach deepens our understanding of the complex relationship between executive personality traits and financial reporting strategies. Furthermore, this thesis addresses regulatory concerns regarding disclosure quality, offering implications for standard setters and practitioners seeking to improve the effectiveness of financial reporting. Through its exploration of the motives, methods, and impacts of strategic repetitive disclosures in 10-K reports from notes to the MD&A sections, this thesis underscores the significant role of CEO traits in influencing the transparency and integrity of corporate financial reporting. KEYWORDS: CEO Traits, Narrative Disclosures, Financial Reporting, Management Discussion and Analysis (MD&A), Repetitiveness, Corporate Transparency, Textual Analysis, 10-KsTämä tutkimus tarkastelee toimitusjohtajan henkilökohtaisten ominaisuuksien – johtamiskyvyn, liiallisen itsevarmuuden ja narsismin – vaikutusta strategiseen tietojen toistoon. Tutkimuksessa analysoidaan, miten nämä piirteet vaikuttavat 10-K-raporttien liitetietojen toistoon johdon toimintakertomuksessa (MD&A). Tutkimus pohjautuu laajoihin teoreettisiin viitekehyksiin, kuten informaation epäsymmetriaan, agenttikustannuksiin ja signalointiteoriaan, joiden avulla voidaan ymmärtää toimitusjohtajavetoisten viestintästrategioiden dynamiikkaa talousraportoinnissa. Nämä teoriat ovat keskeisiä, kun tarkastellaan, miten toimitusjohtajien yksilölliset ominaisuudet voivat vaikuttaa yritysten läpinäkyvyyteen sekä osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien luottamukseen. Tutkimus osoittaa, miten toimitusjohtajien yksilölliset ominaisuudet yhdessä vaikuttavat strategiseen tietojen toistoon yritysten raporteissa ja näin ollen ovat osa yrityksen talousraportointistrategiaa. Väitöskirja koostuu johdannosta ja kolmesta esseestä. Johdantoluvussa esitellään tutkimuksen tausta sekä perustellaan, miksi toimitusjohtajien ominaisuuksien vaikutusta tietojen toistoon kannattaa tutkia. Johdanto-osiossa määritellään tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset, esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja rajataan tarkasteltavat toimitusjohtajien piirteet. Ensimmäisessä esseessä analysoidaan toimitusjohtajien johtamiskyvyn ja tietojen toistamisen välistä suhdetta soveltamalla johtamisen obfuskointiteoriaa (management obfuscation theory) sekä sidosryhmäteoriaa. Tulokset osoittavat, että parempi johtamiskyky liittyy vähäisempään tietojen toistamiseen, mikä viittaa siihen, että taitavammat toimitusjohtajat suosivat raportoinnissaan selkeyttä ja sisällöllisesti olennaista viestintää. Toisessa esseessä tarkastellaan toimitusjohtajien liiallisen itsevarmuuden vaikutuksia raportointikäytän-töihin hyödyntäen ylimmän johdon teoriaa (upper echelons theory) sekä käyttäytymistieteellistä päätök-senteon teoriaa. Tulokset osoittavat, että liian itsevarmat toimitusjohtajat pyrkivät vähentämään tietojen toistamista, mikä voi parantaa raportoinnin läpinäkyvyyttä. Kolmannessa esseessä puolestaan analysoi-daan toimitusjohtajien narsismin vaikutusta soveltaen agenttiteoriaa sekä vaikutelmanhallinnan teoriaa. Tulosten perusteella narsistiset toimitusjohtajat ovat taipuvaisia lisäämään strategisesti tietojen toista-mista, mikä voi toimia vaikutelmanhallinnan keinona ja epäsuotuisan informaation peittämisenä. Koko-naisuutena tarkasteltuna toimitusjohtajien hyvä johtamiskyky ja liiallinen itsevarmuus voivat edistää sel-keämpää raportointia, kun taas narsismi johtaa strategiseen tietojen toistamiseen yrityskuvan hallitsemiseksi. Tutkimuksen tulokset täydentävät taloudellisen raportoinnin sekä yritysjohtajien päätöksenteon kirjallisuutta osoittamalla, miten toimitusjohtajien eri piirteet kokonaisuudessaan vaikuttavat yritysten viestintästrategioihin. Tutkimus laajentaa olemassa olevia teoreettisia viitekehyksiä yhdistämällä keskeisiä teorioita, kuten johtamisen obfuskointiteorian (management obfuscation theory), sidosryhmäteorian sekä käyttäytymistieteellisen päätöksenteon teorian, soveltaen samalla kullekin esseelle erityisesti valittuja teoria-asetelmia. Empiiriset tulokset syventävät ymmärrystä yritysjohtajien persoonallisuuspiirteiden ja raportointikäytäntöjen välisestä suhteesta. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytännön implikaatioita standardien laatijoille ja muille tahoille, jotka pyrkivät kehittämään talousraportointia. Tämä väitöskirja korostaa toimitusjohtajien ominaisuuksien merkitystä yritysten talousraportoinnin läpinäkyvyydelle ja eheydelle analysoimalla 10-K-raporttien tietojen strategisen toistamisen motiiveja, menetelmiä ja vaikutuksia liitetiedoista johdon toimintakertomukseen. ASIASANAT: Toimitusjohtajien ominaisuudet, Narratiivinen raportointi, Taloudellinen raportointi, Johdon toimintakertomus (MD&A), Tietojen toistaminen, Yritysten läpinäkyvyys, Tekstianalyysi, 10-K-raportit.ei tietoa saavutettavuudest

”Olen ainoastaan tulipalojen sammuttaja, en enää ennaltaehkäisijä.” : Opettajien kokema työuupumus sekä työssäjaksaminen

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten opettajan ikä on yhteydessä koettuun työuupumukseen ja sen kolmeen eri vaiheeseen, sekä millaiset tekijät heikentävät ja edistävät opettajien työssäjaksamista. Aihe on tärkeä tutkittavaksi, sillä opettajiin kohdistuu nykypäivänä yhä enemmän vaatimuksia, ja heidän työssäjaksamisensa herättää huolta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella helmikuussa 2025. Tutkimukseen osallistui yhteensä 170 opettajaa “Alakoulun aarreaitta” -Facebook-ryhmästä sekä eräästä varsinaissuomalaisesta kunnasta. Tutkimuksen määrällinen osuus tutki iän yhteyttä työuupumukseen. Määrällinen aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmalla. Aineistosta muodostettiin summamuuttujat, joita tutkittiin ANOVA-parametrianalyysillä ja Tukeyn Post Hoc -testeillä. Tutkimuksen laadullinen aineisto sen sijaan etsi uusia näkökulmia työssäjaksamista heikentävistä ja edistävistä tekijöistä, ja laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa havaittiin, että ikä on yhteydessä kokonaistyöuupumukseen, uupumusasteiseen väsymykseen, sekä ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen, muttei kyynistymiseen. Erityisesti 40–49-vuotiaiden tulokset erottuivat: he ovat merkitsevästi uupumusasteisesti väsyneempiä kuin yli 50-vuotiaat ja heidän ammatillinen itsetuntonsa on merkitsevästi heikompi kuin alle 30-vuotiaiden. Tämän ikäryhmän kuormittuneisuutta voi selittää heidän elämänvaiheeseensa liittyvät samanaikaiset elämänkuormitukset tai suuremmat odotukset työstä suoriutumista kohtaan. Yli 50-vuotiaat saattavat hyötyä kokemuksen luomasta varmuudestaan tai kehittyneemmästä stressinsietokyvystään, kun taas alle 30-vuotiaiden alkuvaiheen innostus saattaa vahvistaa heidän ammatillista itsetuntoaan. Opettajien työssäjaksamista edistävistä ja heikentävistä tekijöistä tunnistettiin merkittävimmiksi tekijöiksi työyhteisö, oppilaat, resurssit, esihenkilö ja työajan rajaaminen. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa suomalaisten opettajien kokemasta työuupumuksesta sekä heidän työssäjaksamistaan edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää koulujen toiminnassa henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseksi

"Siellä on koko elämä melkein" : Sairaanhoitajien päätöksenteon kokonaisuus ikääntyneiden ihmisten hoidossa perusterveydenhuollon sote-keskuksissa

Sairaanhoitajien päätöksenteko perusterveydenhuollon sote-keskuksissa on keskeinen tekijä terveydenhuollon laadun ja järjestelmän toimivuuden kannalta. Väestön ikääntyminen ja digitalisaatio ovat lisänneet päätöksenteon itsenäisyyttä, mutta sen vaikutuksia ikääntyneiden hoitoprosessiin ei ole kattavasti kuvattu. Päätöksenteko vaatii tasapainoilua kliinisten tarpeiden, resurssien ja ikääntyneiden henkilöiden toiveiden välillä sekä moniammatillista yhteistyötä. Nykyiset päätöksentekomallit eivät riittävästi huomioi ikääntyneiden näkökulmaa tai digitalisoitunutta toimintaympäristöä, mikä lisää tarvetta syvemmälle ymmärrykselle sairaanhoitajien päätöksenteosta ja sen kehittämisestä. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida sote-keskuksissa työskentelevien sairaanhoitajien päätöksentekoa ikääntyneiden henkilöiden hoitoprosessin aikana. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa sote-keskusten sairaanhoitajien päätöksentekoa ohjaavat keskeiset tekijät ja kehittämiskohteet, joiden avulla päätöksentekoa voidaan tukea ja parantaa, edistäen siten ikääntyneiden kokonaisvaltaista hoitoa. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla Zoom -verkkokokousohjelman välityksellä. Tiedonantajat (n = 8) olivat sote-keskuksissa työskenteleviä sairaanhoitajia ja heidät rekrytoitiin tarkoituksenmukaisella ja lumipallo-otannalla. Aineisto analysoitiin abduktiivisella temaattisella analyysillä. Empiirisen aineiston ja teoretisoinnin perusteella muodostettiin kokonaiskuva sote-keskuksissa työskentelevien sairaanhoitajien päätöksenteosta ikääntyneiden hoitoprosessin aikana. Tulokset osoittavat, että sairaanhoitajien päätöksenteko on laajaa ja itsenäistä. Päätöksentekoa ohjaavat jaettu päätöksenteko ikääntyneen, läheisten ja moniammatillisen tiimin kanssa ja hoidon jatkuvuus. Päätökset jakautuvat välittömiin ja tavoitteellisiin päätöksiin, mikä kuvastaa sairaanhoitajien roolia sekä akuuteissa tilanteissa että hoidon suunnittelussa. Analyysi osoitti, että nykyiset teoriat eivät täysin selitä päätöksenteon käytäntöjä. Teorioissa ei oltu täysin huomioitu keskeisiä tukijärjestelmiä, ja organisatorisia tekijöitä, kuten resurssien saatavuutta, lääkärien ja sosiaalipalveluiden tavoitettavuutta ei huomioitu päätöksentekoon vaikuttavina tekijöinä. Nämä näkökulmat kuitenkin rajoittivat päätöksenteon mahdollisuuksia. Sairaanhoitajien päätöksenteko perusterveydenhuollossa on moniulotteinen prosessi, jossa yhdistyvät itsenäinen päätöksenteko, jaettu päätöksenteko, moniammatillinen yhteistyö ja organisatoriset tekijät. Jatkotutkimuksissa tulisi keskittyä ikääntyneiden osallisuuteen, organisatorisiin tekijöihin, kuten digitaalisten tukijärjestelmien rooliin ja resurssien vaikutuksiin sekä kehittää päätöksentekomalli, joka tukee sairaanhoitajien asiantuntijuutta ja huomioi ikääntyneiden yksilölliset tarpeet.Nurses' decision-making in primary healthcare centers is a key factor influencing the quality and efficiency of healthcare systems. The aging population and digitalization have increased the autonomy of decision-making; however, its effects on the care process of older adults have not been comprehensively examined. Decision-making requires balancing clinical needs, available resources, and the preferences of older adults, as well as engaging in interprofessional collaboration. Existing decision-making models do not adequately incorporate the perspectives of older adults or account for the digitalized healthcare environment, highlighting the need for a deeper understanding of nurses' decision-making processes and their development. The aim of this study is to analyze the decision-making of nurses working in primary healthcare centers during the care process of older adults. The aim of the study is to identify the key factors influencing nurses' decision-making and areas for improvement to enhance decision-making support and ultimately promote comprehensive care for older adults. This qualitative study was conducted using individual semi-structured thematic interviews via the Zoom video conferencing platform. The participants (n = 8) were nurses working in primary healthcare centers and were recruited through purposive and snowball sampling. The data were analyzed using abductive thematic analysis, leading to a synthesized understanding of nurses' decision-making in the care of older adults. The results indicate that nurses' decision-making is both extensive and autonomous. The decision-making process is guided by shared decision-making with the older adult, their relatives, and the interprofessional team, as well as by the continuity of care. The decisions are categorized into immediate and goal-directed decisions, reflecting nurses' roles in both acute situations and long-term care planning. The analysis revealed that existing theories do not fully capture the practical aspects of decision-making, as essential support systems and organizational factors—such as the availability of resources and accessibility of physicians and social services—were not adequately considered as influencing factors. However, these aspects significantly constrained nurses' decision-making opportunities. Nurses' decision-making in primary healthcare is a multidimensional process that integrates independent decision-making, shared decision-making, interprofessional collaboration, and organizational factors. Future research should focus on the inclusion of older adults in decision-making, the role of organizational factors such as digital support systems and resource allocation, and the development of a decision-making model that enhances nurses' expertise while addressing the individual needs of older adults

The Impacts of glyphosate and glyphosate-based herbicides on bumblebees

Pollination is an essential process for the sexual reproduction of seed plants, and the majority of flowering plants worldwide benefit from insect pollinators. However, insect pollinators have been declining globally, and their decreasing numbers and species diversity could have serious environmental, food production, and economic consequences. Several factors have been proposed to explain pollinator decline, including land-use changes, biodiversity loss, climate change, and pesticide use. In this dissertation, I investigated the impacts of glyphosate, the world’s most widely used herbicide, and its commercial formulations (glyphosate-based herbicides) on the buff-tailed bumblebee (Bombus terrestris). Although concerns have arisen in recent decades about glyphosate being more harmful than previously thought, there is no consensus on the extent of its effects, specific mechanisms, or exposure routes. First, I investigated whether bumblebees could be exposed to glyphosate while visiting flowers. The results showed that bumblebees did not avoid glyphosate-sprayed plants, even when untreated plants were available. Second, I studied the effects of glyphosate on cognitive abilities considered crucial for bumblebee survival. Glyphosate-based commercial formulations did not affect the duration of daily foraging trips in freely flying bumblebees, but the number of trips nearly doubled, while the number of flower visits per trip decreased. Exposure to the commercial formulation did not impair the bees' ability to return to the colony. While the formulation had no impact on learning or memory, the same amount of pure glyphosate weakened learning performance. Third, I examined the effects of glyphosate and its commercial formulation on the gut microbiota of bumblebees, as some gut bacteria are potentially sensitive to glyphosate. The results indicated that pure glyphosate increased microbiota diversity, whereas the commercial formulation decreased it. However, both treatments reduced the abundance of Snodgrassella alvi, a bacterium beneficial to bumblebee immunity. Overall, my findings suggest that both glyphosate and its commercial formulations have harmful effects on bumblebees. My research provides new insights into exposure routes and individual-level effects, but further studies are needed, particularly on glyphosate’s mechanisms and its impact on entire colonies.Glyfosaatin ja glyfosaattipohjaisten rikkakasvien torjunta-aineiden vaikutus kimalaisiin Pölytys on siemenkasvien suvullisen lisääntymisen kannalta välttämätöntä ja valtaosa kukkakasveista hyötyy hyönteisten suorittamasta pölytyksestä. Pölyttäjähyönteiset ovat kuitenkin vähentyneet maailmanlaajuisesti ja niiden vähenemiseen on esitetty monia syitä, kuten maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden vähentyminen, ilmastonmuutos ja torjunta-aineet. Väitöskirjassani tutkin maailman käytetyimmän rikkakasvien kemiallisen torjunta-aineen, glyfosaatin, ja sen kauppavalmisteiden vaikutuksia kontukimalaisiin (Bombus terrestris). Vaikka glyfosaatin epäilläänkin olevan luultua haitallisempaa ei-kohde-eliöille, sen vaikutusten laajuudesta, tarkoista vaikutusmekanismeista ja altistumisreiteistä ei olla yksimielisiä. Tutkin ensin, voivatko kimalaiset altistua glyfosaatille vieraillessaan kukilla. Tulosten perusteella kimalaiset eivät vältelleet glyfosaatilla ruiskutettuja kasveja, vaikka käsittelemättömiä kasveja olisi ollut tarjolla. Toiseksi tutkin, miten glyfosaatti vaikuttaa kimalaisten selviytymisen kannalta tärkeinä pidettyihin kognitiivisiin ominaisuuksiin. Glyfosaatin kauppavalmiste ei vaikuttanut vapaana lentävien kimalaisten päivittäisten ravinnonhakumatkojen kestoon, mutta päivässä tehtyjen matkojen määrä lähes kaksinkertaistui ja matkan aikana tehtyjen kukkavierailujen määrä laski. Kauppavalmisteelle altistuminen ei vaikuttanut kimalaisten kykyyn löytää takaisin yhdyskuntaan. Kauppavalmiste ei vaikuttanut kimalaisten oppimiskykyyn tai muistiin, mutta sama määrä puhdasta glyfosaattia heikensi oppimistuloksia. Kolmanneksi selvitin glyfosaatin ja sen kauppavalmisteen vaikutuksia kimalaisten suolistomikrobistoon, sillä jotkut suoliston bakteereista ovat potentiaalisesti herkkiä glyfosaatille. Tulosten perusteella puhtaalla glyfosaatilla ja kauppavalmisteella oli erilainen vaikutus, sillä puhdas glyfosaatti lisäsi, kun taas kauppavalmiste vähensi suolistomikrobiston monimuotoisuutta. Molemmat kuitenkin vähensivät kimalaisten vastustuskyvylle hyödyllisen Snodgrassella alvi-bakteerilajin runsautta. Tulosteni perusteella sekä glyfosaatilla, että glyfosaattipohjaisilla kauppavalmisteilla on haitallisia vaikutuksia kimalaisiin. Väitöskirjani tuo uutta tietoa glyfosaatin altistumisreiteistä ja vaikutuksista yksittäisille kimalaisille, mutta jatkotutkimukset glyfosaatin vaikutusmekanismeista ja vaikutuksista kokonaisiin kimalaisyhdyskuntiin ovat tarpeen.ei tietoa saavutettavuudest

Kantapään kautta, vai? : Käsityötä opettavien opettajien kokemuksia omista luokanhallintavalmiuksistaan käsityön opetuksen ongelmatilanteissa

Tämä tutkimus pyrki selvittämään käsityön aineenopettajien ja käsityötä opettavien opettajien valmiuksia luokanhallinnan keinoihin oppilaiden käytöksestä johtuvien ongelmien ratkaisemiseen opetustyössään käsityöoppiaineessa. Opettaja kohtaa erilaisia oppilaiden huonosta käytöksestä johtuvia ongelmatilanteita opetusryhmissään. Tutkimuksessa selvitettiin, miten opettajat kokevat omat valmiutensa vastata näihin tilanteisiin opettajankoulutuksen pohjalta, sekä miten työelämä on heitä auttanut omaksumaan erilaisia luokanhallinnan keinoja. Tutkimuksessa on kartoitettu myös, millaisia ongelmia opettajat ovat kohdanneet työelämässä käytöksestä johtuvien ongelmien myötä. Tutkimuksessa on myös kartoitettu opettajan käytössä olevia henkilöresursseja koulun puolelta. Tutkimuksen lähtökohtana toimii tutkijan oma kiinnostus aiheen suhteen, sekä aikaisempien tutkimusten tuoma tarve tutkia aihetta etenkin käsityön aineenopettajien, että käsityötä opettavien opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida opettajien kokemia valmiuksia ja heidän toimintatapojaan omien luokanhallinnan keinojen suhteen. Lisäksi tutkimuksessa on esitettynä erilaisia käytöksestä johtuvia ongelmia, joita tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat kohdanneet. Tutkimuksen aineisto kerätty käsityön aineenopettajille ja käsityötä opettaville luokanopettajille lähetetyillä kyselyillä. Kysely oli tehokkain tapa kerätä tutkimukseen aineistoa. Tutkimuksessa tuli esille monenlaisia oppilaiden käytöksestä johtuvia häiriötilanteita käsityöoppiaineessa. Näitä ovat esimerkiksi häiriköinti ja erilaiset tuhotyöt. Lisäksi tutkimuksessa nousee esille monipuolisesti erilaisia opettajien käyttämiä keinoja ehkäistä ja pysäyttää nämä lieveilmiöt. Tuloksissa painotetaan erilaisten sääntöjen ja opettajien tekemien määräysten tärkeyttä. Tätä tutkimusta voidaan mahdollisesti hyödyttää esimerkiksi opettajankoulutuksen suunnittelussa, oppaana aloitteleville tai jo kokeneille opettajille. Tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat antaneet ansiokkaita vastauksia aiheen tiimoilta. Toivon, että tutkimuksesta olisi mahdollisesti hyötyä tuleville, nykyisille opettajille, sekä tuleville Pro gradututkielmien tekijöille. Opettajan työ on jatkuvaa oppimista uran alusta sen loppuun