Koettu hyvinvointi ja sen kehitys

Luku julkaisussa Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen : Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 202

Hyvinvointia tukevat rakenteet : Tutkimuksesta ratkaisuja kestävän hyvinvoinnin vahvistamiseen

ei tietoa saavutettavuudesta unknown accessibilit

Verksamhetsmodeller för Datalagret för bildmaterial : version 2.1

Datalagret för bildmaterial är en tjänst som upprätthålls av FPA:s Kanta-tjänster och som ingår i Kanta-tjänsterna. I tjänsten arkiveras de bilddiagnostiska undersökningar som gjorts i samband med vården av patienten. I tjänsten kan man söka bilddiagnostiska undersökningar som lagrats i Datalagret för bildmaterial och även vårddokument för bilddiagnostik som finns i Patientdatalagret. Verksamhetsmodeller för Datalagret för bildmaterial har uppdaterats. Den nya versionen ersätter 2024 års guide. Viktiga ändringar inkluderar nya termer (t.ex. lagring i stället för arkivering), uppdaterade verksamhetsmodeller för screeningundersökningar och köpta tjänster, samt förtydligade rutiner för gamla bilder. Hänvisningar till regelverk har också uppdaterats. Elektronisk publikation: https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULKUTOei tietoa saavutettavuudesta unknown accessibilit

Työhyvinvointi etä- ja läsnätyössä ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa

Etätyön ja toimitiloissa työskentelyn vaihtelu on muodostunut pysyväksi tavaksi tehdä työtä etenkin tietointensiivisessä asiantuntijatyössä. Etätyötä tehtiin jo ennen koronapandemiaa ja nyt aivan viime vuosina on käyty kiivasta mediakeskustelua siitä, mikä olisi työnantajien ja työntekijöiden kannalta paras tapa ratkaistua etätyön ja toimitiloihin tulon vaihtelu. Tässä seurantatutkimuksessa tavoitteenamme oli tutkia työhyvinvointia (mitattuna sairauspoissaoloilla ja kyselytiedoilla) asiantuntijoiden etä- ja läsnätyössä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä korona-aikana ja vuonna 2023. Vastasimme tutkimuskysymyksiin viidestä organisaatiosta kootuilla tiedoilla. Tavoitteemme oli tutkia: 1) Miten sairauspoissaolojen määrä ja esiintyvyys vaihtelee ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa eli vuosina 2019–2023? 2) Miten etä- ja läsnätyö vaikuttavat työhyvinvointiin ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa (2019–2023)? 3) Miten tyytyväisyys työtiloihin ja niissä koettu työrauha ovat yhteydessä etä- ja läsnätyön määrään ja työhyvinvointiin seurannan aikana (2019–2023)? 4) Mitkä työntekijään liittyvät tekijät (kuten ikä, sukupuoli, koettu kuormitus, työn imu, tai tylsistyminen) ja työolot (kuten johtaminen tai työtilan häiriöt tai ratkaisut) ovat yhteydessä työhyvinvointiin etä- ja läsnätyössä? Koko aineistossamme oli 5 535 työntekijää, jolta oli käytettävissä työnantajan rekisteritiedot sairauspoissaoloista ja etätyöstä ja toimitiloissa työskentelystä vuosilta 2019–2023. Heistä 2 346 vastasi kyselyihin, jotka toteutettiin vuodenvaihteessa 2021–2022, keväällä ja syksyllä 2022 sekä syksyllä 2023 eli neljässä aikapisteessä. Kun aineistoa edelleen rajattiin henkilöihin, joilta oli kyselyvastaus vähintään kahdesta aikapisteestä ja myös täydelliset tiedot työnantajan rekisteriaineistosta, jäi lopulliseen aineistoon 1 112 työntekijää. Aineisto analysoitiin pitkittäismalleilla, jossa huomioitiin kiinteät ja satunnaisvaikutukset. Tuloksemme osoittivat, ettei etätyöpäivien lukumäärä/viikko ollut yhteydessä lyhyisiin (1–3 päivän omailmoitus) sairauspoissaoloihin eikä tulosten perusteella siten voida suositella tiettyä määrää etätyöpäiviä/viikko. Tuloksista voi sen sijaan päätellä, että koronan myötä on opittu, ettei oireisena tai sairaana kannata mennä työpaikalle ja tällä voi olla merkitystä esimerkiksi tulevissa epidemioissa. Kyselyllä selvitetyistä työhön liittyvistä tekijöistä vain harvat olivat yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin, mutta koettu työympäristö ja muut etätyöhön liittyvät tekijät, kuten sopeutuminen etätyöhön, olivat yhteydessä etätyön määrään. Näyttääkin siltä, että koettu työympäristö sekä työpaikalla että etätyössä, sosiaalinen eristyneisyys ja sopeutuminen etätyöhön kuvastavat erilaisia näkökohtia, jotka saattavat olla tärkeitä sekä yleisesti työssä että etätyön ja toimipisteeseen tulemisen vaihtelussa. Tulosten perusteella voidaan suositella, että työpaikoilla jatketaan huomion kiinnittämistä työskentely olosuhteisiin niin etätyössä kuin toimitiloissa. Toimitilojen osalta on tärkeää varautua tilojen tiivistämisessä työrauhaa tarjoaviin tilaratkaisuihin. Lisäksi erityisen tärkeää on tunnistaa ne yksittäiset työntekijät, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön, eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön kokouksiin tai päiviin, jolloin on sovittu työskentelystä toimitiloissa. Näiden yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia ja osallistumista kannattaa tukea johtamisen ja osallistamisen keinoin

Johdanto

Julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin

Sosiaalihuollon tiedonkeruu-uudistuksen kehittämispolku : Versio 4.0

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän seuranta, ohjaus ja arviointi edellyttävät kattavaa tietopohjaa. Sosiaalipalveluita koskevassa tietopohjassa on puutteita erityisesti sosiaalihuollon avopalveluita koskien. Tässä dokumentissa kuvataan sosiaalihuollon tiedonkeruu-uudistuksen kehittämispolku kohti tavoitetilaa. Kehittämispolun tarkoituksena on ohjata Sosiaalihuollon seurantarekisterin vaiheittaista kehittämistä. Kehittämispolkua päivitetään uudistuksen edistyessä. Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSOTI</a

Palliatiivisen hoidon palveluiden tuottaminen ja laadun parantaminen -ohjelma (FinPall) : Hankkeiden loppuraportti palliatiivisen hoidon kehittämisestä vuosina 2021-2024

Palliatiivisen hoidon palveluiden tuottaminen ja laadun parantaminen -ohjelman (FinPall) loppuraportissa kuvataan valtionavustusten tuella vuosina 2021-2024 hyvinvointialueilla tehdyt kehittämistoimet. Ohjelman tavoitteena on ollut turvata Suomessa kaikille sitä tarvitseville oikea-aikainen ja yhdenvertainen hoito, hoiva ja huolenpito elämän loppuvaiheessa. Valtionavustushankkeiden toimenpidekokonaisuudet olivat kotisairaalatoiminnan kehittäminen, palliatiivisen hoidon keskusten perustaminen, asumispalvelujen ja kotihoidon henkilökunnan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kehittäminen, lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon kehittäminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen kotisairaalassa ja palliatiivisen hoidon vastaanotoilla. Valtionavustusten tuella palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on saatu parannettua eri puolella Suomea ja palliatiivisen hoidon saatavuus ja laatu on merkittävästi parantunut. Raportissa esitetään myös hankkeissa havaitut jatkokehittämistarpeet, jotta palliatiivinen hoito Suomessa vastaisi STM:n suosituksia