Mitt forskarliv

Mitt forskarliv är ett personligt bokslut över en kreativ forskarbana med självanalytiska ingredienser och unika vetenskapliga rön, som vidgar förståelsen av buddhistiskt klosterliv på Sri Lanka och ortodoxa pilgrimsfärder på det Heliga berget Athos. Djuplodande fältstudier i två egenartade kulturer lade grunden för professor emeritus René Gothónis internationella forskarkarriär inom jämförande religionsvetenskap.Mitt forskarliv är ett personligt bokslut över en kreativ forskarbana med självanalytiska ingredienser och unika vetenskapliga rön, som vidgar förståelsen av buddhistiskt klosterliv på Sri Lanka och ortodoxa pilgrimsfärder på det Heliga berget Athos. Djuplodande fältstudier i två egenartade kulturer lade grunden för professor emeritus René Gothónis internationella forskarkarriär inom jämförande religionsvetenskap.Mitt forskarliv är ett personligt bokslut över en kreativ forskarbana med självanalytiska ingredienser och unika vetenskapliga rön, som vidgar förståelsen av buddhistiskt klosterliv på Sri Lanka och ortodoxa pilgrimsfärder på det Heliga berget Athos. Djuplodande fältstudier i två egenartade kulturer lade grunden för professor emeritus René Gothónis internationella forskarkarriär inom jämförande religionsvetenskap

Säkerställande av yttrandefriheten för forskare och experter

I publikationen Säkerställande av yttrandefriheten för forskare och experter granskas hur trakasserier riktade mot forskare och experter påverkar yttrandefrihet, vetenskaplig frihet och det samhälleliga samtalet. Publikationen erbjuder rekommendationer och praktiska riktlinjer för att förebygga och hantera trakasserier, riktade både till enskilda forskare och forskningsorganisationer. I sociala mediernas tidsålder har trakasserier blivit vanligare. De kan vara slumpmässiga eller organiserade och kan till exempel inkludera uthängning, hot eller missbruk av rättsprocesser. Trakasserier hotar inte bara enskilda experter och vetenskapens trovärdighet, utan kan också leda till självcensur: forskare kan undvika att tala om vissa ämnen eller dra sig undan från det offentliga samtalet. Publikationens rekommendationer betonar behovet av att etablera en nationell stödfunktion, stärka skyddet för fristående forskare samt att inkludera utbildning i vetenskapskommunikation och skydd mot trakasserier i forskarutbildningen. Det viktigaste budskapet är: ingen får lämnas ensam. En trygg och gemenskaplig arbetsmiljö är en förutsättning för expertarbete och öppen vetenskapskommunikation.I publikationen Säkerställande av yttrandefriheten för forskare och experter granskas hur trakasserier riktade mot forskare och experter påverkar yttrandefrihet, vetenskaplig frihet och det samhälleliga samtalet. Publikationen erbjuder rekommendationer och praktiska riktlinjer för att förebygga och hantera trakasserier, riktade både till enskilda forskare och forskningsorganisationer. I sociala mediernas tidsålder har trakasserier blivit vanligare. De kan vara slumpmässiga eller organiserade och kan till exempel inkludera uthängning, hot eller missbruk av rättsprocesser. Trakasserier hotar inte bara enskilda experter och vetenskapens trovärdighet, utan kan också leda till självcensur: forskare kan undvika att tala om vissa ämnen eller dra sig undan från det offentliga samtalet. Publikationens rekommendationer betonar behovet av att etablera en nationell stödfunktion, stärka skyddet för fristående forskare samt att inkludera utbildning i vetenskapskommunikation och skydd mot trakasserier i forskarutbildningen. Det viktigaste budskapet är: ingen får lämnas ensam. En trygg och gemenskaplig arbetsmiljö är en förutsättning för expertarbete och öppen vetenskapskommunikation

Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi

Julkaisussa Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi tarkastellaan, miten tutkijoihin ja asiantuntijoihin kohdistuva häirintä vaikuttaa sananvapauteen, tieteen vapauteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Julkaisu tarjoaa suosituksia ja käytännön ohjeita häirinnän ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen niin yksittäisille tutkijoille kuin tutkimusorganisaatioille. Sosiaalisen median aikakaudella häirintä on yleistynyt. Se voi olla satunnaista tai järjestäytynyttä, ja siihen voi sisältyä esimerkiksi maalittamista, uhkailua tai oikeusprosessien väärinkäyttöä. Häirintä ei ainoastaan uhkaa yksittäisiä asiantuntijoita ja tieteen uskottavuutta, vaan se voi myös johtaa itsesensuuriin: tutkijat saattavat välttää tietyistä aiheista puhumista tai vetäytyä julkisesta keskustelusta. Julkaisun suosituksissa painotetaan valtakunnallisen tukirakenteen perustamista, vapaina toimivien tutkijoiden parempaa suojaa sekä tiedeviestintään ja häirinnältä suojautumiseen liittyvän koulutuksen sisällyttämistä osaksi tutkijankoulutusta. Tärkein viesti on: ketään ei saa jättää yksin. Turvallinen ja yhteisöllinen toimintaympäristö on edellytys asiantuntijatyölle ja avoimelle tiedeviestinnälle

Safeguarding The Freedom of Expression of Researchers and Experts

The publication Safeguarding The Freedom of Expression of Researchers and Experts examines how harassment targeted at researchers and experts affects freedom of expression, academic freedom, and public discourse. The publication provides recommendations and practical guidelines for preventing and addressing harassment, aimed at both individual researchers and research organizations. In the age of social media, harassment has become more common. It can be random or organized and may include, for example, targeted attacks, threats, or the misuse of legal processes. Harassment not only threatens individual experts and the credibility of science but can also lead to self-censorship: researchers may avoid speaking about certain topics or withdraw from public discussions altogether. The recommendations emphasize the establishment of a national support structure, better protection for independent researchers, and the inclusion of training on science communication and harassment prevention as part of doctoral education. The main message is: no one should be left alone. A safe and supportive working environment is essential for expert work and open science communication.The publication Safeguarding The Freedom of Expression of Researchers and Experts examines how harassment targeted at researchers and experts affects freedom of expression, academic freedom, and public discourse. The publication provides recommendations and practical guidelines for preventing and addressing harassment, aimed at both individual researchers and research organizations. In the age of social media, harassment has become more common. It can be random or organized and may include, for example, targeted attacks, threats, or the misuse of legal processes. Harassment not only threatens individual experts and the credibility of science but can also lead to self-censorship: researchers may avoid speaking about certain topics or withdraw from public discussions altogether. The recommendations emphasize the establishment of a national support structure, better protection for independent researchers, and the inclusion of training on science communication and harassment prevention as part of doctoral education. The main message is: no one should be left alone. A safe and supportive working environment is essential for expert work and open science communication

Лылыӈ ла̄тыӈ: Mansi textbook for beginners

Лылыӈ ла̄тыӈ is the very first Mansi textbook intended for non-native speakers and realized in a contemporary European style. The book is above all a descriptive work on contemporary Mansi. As the book is intended for beginners, the emphasis in the texts and exercises is on basic structures, basic vocabulary, and basic-level discussions, while considering the functional aspect of these elements. The exercises can be completed in pairs or groups, for example in the classroom, as well as individually. The book consists of fifteen chapters. The book was funded by the Kone Foundation.Лылыӈ ла̄тыӈ is the very first Mansi textbook intended for non-native speakers and realized in a contemporary European style. The book is above all a descriptive work on contemporary Mansi. As the book is intended for beginners, the emphasis in the texts and exercises is on basic structures, basic vocabulary, and basic-level discussions, while considering the functional aspect of these elements. The exercises can be completed in pairs or groups, for example in the classroom, as well as individually. This is a pdf variant of the printed book. Possible audio materials and language technology applications will be added later. The book was funded by the Kone Foundation

Monipaikkainen Viipuri: Muistitietotutkimus siirtoväen kaupunkilaisesta karjalaisuudesta

Muistitietotutkimus käsittelee Viipurista ja sen lähialueilta evakkoon lähteneiden muistelukerrontaa ja sen kautta ilmenevää kaupunkilaista karjalaisuutta. Lisäksi analysoidaan Viipuria ja sen asukkaiden monipaikkaisuutta ja sodan kokemuksia suhteessa hegemoniseen kertomukseen, joka on vaikuttanut siirtokarjalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin. Tutkimus perustuu haastatteluaineistoon, joka tuotettiin vuosina 2000–2002 Helsingin yliopiston kansatieteen oppiaineen ja Karjalan Liiton yhteistyönä toteuttamassa Karjalaisista siirtokarjalaisiksi -muistitietohankkeessa. Videoiduissa haastatteluissa oli mukana noin 330 luovutetun Karjalan pitäjien ja kuntien entistä asukasta, joista on rajattu tutkimuksen aineistoksi 40 viipurilaistaustaisen haastattelua. Viipuri tai sen kaupunginosa oli aineistossani muistelukerronnan kirvoittaja ja vertaisyhteisön muovaaja. Muistelijat edustavat laajaa ryhmää ammatteja työväestöstä koulutettuihin. Haastattelujen perusteella muodostuu kuva siitä, miten he sanoittivat siirtokarjalaisuuttaan 2000-luvun alussa. Haastattelut olivat luonteeltaan dialogisia, puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa yhdistyivät sekä elämäkerrallinen ote että siirtokarjalaisen identiteetin kannalta keskeiset aihealueet. Analyysin kohteena on erityisesti se, miten haastateltavat muistivat ja kokivat evakkoon lähtönsä kotiseuduiltaan lapsuudessaan, aikuisina tai nuorina aikuisina, millaisia kokemuksia heillä oli evakkomatkoiltaan ja miten heidän asettumisensa uudelle kotiseudulle eteni ja millaisia olivat heidän siirtokarjalaisuutensa ilmenemismuodot haastatteluhetkellä. Haastattelumateriaali ilmentää muistamisen ja muistelun dialogisuutta ja materiaalisuutta, jotka ilmenevät konkreettisina niin muisteltuina paikkoina kuin sosiaalisina ja materiaalisina muistelun käytäntöinä. Muistelukerrontaa tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: karjalaisesta ja kaupunkilaisesta. Tulkitaan sekä niiden yksilöllistä erityisyyttä ja kollektiivisia merkityksiä että niiden suhdetta laajemmin tunnettuun kuvaan siirtokarjalaisista. Keskeisiä käsitteitä ovat hegemoninen kertomus ja monipaikkaisuus, joiden avulla hahmotetaan muistamisen ja muistelun reunaehtoja. Hegemoninen kertomus viittaa vallitsevaan ja usein esitettyyn yhtenäiseen selviytymiskertomukseen siirtokarjalaisuudesta toisen maailmansodan kontekstissa. Evakkojen elämänvaiheet on esitetty aina hyvin samalla tavoin. Monipaikkaisuudella viitataan ensisijaisesti haastateltujen henkilökohtaiseen asumishistoriaan, mutta myös muistelussa ilmeneviin abstrakteihin, osin ylirajaisiin tai merkityksellisiin paikkoihin. Haastatteluaineiston analyysissä hyödynnetään monitieteisen muistitiedontutkimuksen menetelmiä ja näkökulmia, kuten kulttuurisen muistin ja perhemuistin käsitteitä. Kulttuurinen muisti on myös väline hahmottaa muistin materiaalisuutta ja tapahtumien jäsentämisen reunaehtoja ja rakentaa kerronnallista identiteettiä. Muistojen ja kokemusten jakaminen on ollut yksi monipaikkaisen siirtokarjalaisen kanssakäymisen muoto, joka vastasi oman elämäntilanteen ja yksilöllisen identiteetin rakentamisen tarpeeseen. Muistojen ja kokemusten jakaminen on ollut yksi monipaikkaisen siirtokarjalaisen kanssakäymisen muoto, joka vastasi oman elämäntilanteen ja yksilöllisen identiteetin rakentamisen tarpeeseen. Muistelu luo säröjä vakiintuneeseen kuvaan siirtokarjalaisuudesta. Säröt heijastelevat sitäkin, miten sodan poikkeusyhteiskunnan uudet roolit jakoivat evakkojen sekä rintamanaisten ja -miesten toimintakentät eri sfääreihin. Tutkimus nostaa esiin perheen ja suvun pitkäkestoiset jatkuvuudet, ihanteet ja sodan aiheuttaman murroksen ja hahmottelee kaupunkilaisen karjalaisuuden kulttuurisena ja modernina ilmiönä. Perhe ja suku olivat haastateltaville symbolisesti merkittäviä. Viipurilaisten tilanne suhteessa muihin siirtokarjalaisiin on ollut omanlaisensa. Omat kokemukset tulivat esille perheen kokemusten kautta silloin kun oma kokemus poikkesi siitä. Siirtoväen kokemukset poikkesivat eri elämisen eri lähtökohtien ja -alueiden mukaan. Narratiiviset identiteetit olivat sidoksissa myös eri sodan ajan uusiin rooleihin ja toimijuuksiin. Viipurilaisten kokemukset yhtyivät hegemoniseen kertomukseen ja toisaalta poikkesi siitä. Viipuri kuitenkin yhdisti kaikkia siirtokarjalaisia ja loi monipaikkaisten kaupunkilaisten kokemukseen kerronnallista jatkuvuutta tilanteessa, johon liittyi katkoksia kuten perheeseen ja arkeen. Haastateltavat korostivat perheiden monipaikkaisuutta sodan aikana ja hegemoninen kertomus toi elämävaiheiden kertomukseen jatkuvuutta. Haastateltavilla oli samoja kokemuksia omaavia kaupunkilaisia vertaisyhteisöjä, jotka olivat saman sukupolven ihmisiä, jotka olivat kokeneet ja eläneet samoja vaiheita modernissa Suomessa ja sodan vuosina. Perheen rinnalla olleet vertaisyhteisöt ovat olleet keskeisiä siirtokarjalaisen kulttuurisen muistin säilyttämisen ja uudelleen tulkinnan kannalta

Unio: Gott und Mensch in der nachreformatorischen Theologie : Referate des Symposiums der Finnischen theologischen Literaturgesellschaft in Helsinki 15.-16. November 1994

Edited by Matti Repo and Rainer Vinke Articles Eeva Martikainen: Die Unio im Brennpunkt der theologischen ForschungSimo Peura: Gott und Mensch in der Unio. Die Unterschiede im Rechtfertigungsverständnis bei Osiander und LutherRune Söderlund: Der Unio-Gedanke in der KonkordienformelTheodor Mahlmann: Die Stellung der unio cum Christo in der lutherischen Theologie des 17. JahrhundertsMartti Vaahtoranta: Unio und Rechtfertigung bei Johann GerhardMatti Repo: Die christologische Begründung der Unio in der Theologie Johann ArndtsRainer Vinke: Der Unio-Gedanke in der Theologie des PietismusSimo Knuuttila: Uniometaphysik und lutherische Orthodoxie im Turku des 17. JahrhundertsLeif Erikson: Unio in der Theologie Fredrik Gabriel HedbergsOswald Bayer: Das Wunder der Gottesgemeinschaft. Eine Besinnung auf das Motiv der "unio" bei Luther und im LuthertumGunther Wenz: Unio. Zur Differenzierung einer Leitkategorie finnischer Lutherforschung im Anschluss and CA I–VITuomo Mannermaa: Über die Unmöglichkeit, gegen Texte Luthers zu systematisieren. Antwort an Gunther WenzMaarit Hytönen: Unio in der Reformation der Reformation nach der evangelisch-katholischen Theologie Friedrich HeilersToimittaneet Matti Repo ja Rainer Vinke Artikkelit Eeva Martikainen: Die Unio im Brennpunkt der theologischen ForschungSimo Peura: Gott und Mensch in der Unio. Die Unterschiede im Rechtfertigungsverständnis bei Osiander und LutherRune Söderlund: Der Unio-Gedanke in der KonkordienformelTheodor Mahlmann: Die Stellung der unio cum Christo in der lutherischen Theologie des 17. JahrhundertsMartti Vaahtoranta: Unio und Rechtfertigung bei Johann GerhardMatti Repo: Die christologische Begründung der Unio in der Theologie Johann ArndtsRainer Vinke: Der Unio-Gedanke in der Theologie des PietismusSimo Knuuttila: Uniometaphysik und lutherische Orthodoxie im Turku des 17. JahrhundertsLeif Erikson: Unio in der Theologie Fredrik Gabriel HedbergsOswald Bayer: Das Wunder der Gottesgemeinschaft. Eine Besinnung auf das Motiv der "unio" bei Luther und im LuthertumGunther Wenz: Unio. Zur Differenzierung einer Leitkategorie finnischer Lutherforschung im Anschluss and CA I–VITuomo Mannermaa: Über die Unmöglichkeit, gegen Texte Luthers zu systematisieren. Antwort an Gunther WenzMaarit Hytönen: Unio in der Reformation der Reformation nach der evangelisch-katholischen Theologie Friedrich Heiler

Re-thinking Politics: Essays from a quarter-century

-

Politiikan vuosikirja 2024

This publication contains the following issues of the Finnish Political Science Association: 1/2024 2/2024 3/2024 4/2024 The CC BY-NC-ND 4.0 license, which is also in use in the association's journal.fi -page, is applied to the publication.   Writers - thank you!Tämä julkaisu pitää sisällään seuraavat Valtiotieteellisen yhdistyksen numerot: 1/2024 2/2024 3/2024 4/2024 Julkaisuun sovelletaan yhdistyksen journal.fi -sivulla käyttämää CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssiä.   Kiitos kaikille kirjoittajille

Лылыӈ ла̄тыӈ: Mansi textbook for beginners

Лылыӈ ла̄тыӈ is the very first Mansi textbook intended for non-native speakers and realized in a contemporary European style. The book is above all a descriptive work on contemporary Mansi. As the book is intended for beginners, the emphasis in the texts and exercises is on basic structures, basic vocabulary, and basic-level discussions, while considering the functional aspect of these elements. The exercises can be completed in pairs or groups, for example in the classroom, as well as individually. The book consists of fifteen chapters. The book was funded by the Kone Foundation.Лылыӈ ла̄тыӈ is the very first Mansi textbook intended for non-native speakers and realized in a contemporary European style. The book is above all a descriptive work on contemporary Mansi. As the book is intended for beginners, the emphasis in the texts and exercises is on basic structures, basic vocabulary, and basic-level discussions, while considering the functional aspect of these elements. The exercises can be completed in pairs or groups, for example in the classroom, as well as individually. This is a pdf variant of the printed book. Possible audio materials and language technology applications will be added later. The book was funded by the Kone Foundation