Feedback and user review analyzing tools: On the use of app store reviews in software industry

App stores offer a platform for users to download and browse, and for developers to launch applications. The use of app stores has risen along with the use of smartphones. App stores can be used for downloading, launching, updating, or browsing apps. Each app also offers a possibility to write a review of the app or give it a rating. Therefore, app stores offer a high number of feedback which can be informative for the developing teams of the applications. The thesis introduces six tools developed for managing and analyzing the feedback provided via app stores. Research focuses on explaining the concept of feedback in software industry, characteristics of app stores and app store reviews, and introducing six different tools. The concepts of feedback, app store reviews, and four of the tools were based on literature, and two of the tools are introduced based on the use of free trials the providers offered. The data proves that there is a need for app store review analyzers in software industry. Even though app store reviews can be generally associated with nonsense information or they may lack context, yet they offer a valuable repository of user feedback. Consumption of applications is rising and therefore, the standards of quality will also do so. User involvement in software development is proven to lead to better understanding of requirements. Therefore, the use of app store reviews in software industry needs to be studied more to help integrating the use of them as a solid part a software development cycle

Tavallinen erikoisrokote naisten syöpää vastaan: Rokotusikäisten tyttöjen käsityksiä HPV-rokotteesta

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani rokotusikäisten tyttöjen käsityksiä HPV-rokotteesta. Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden ehkäisemiseen tarkoitettu, kahdelta seksiteitse leviävältä papilloomaviruksen tyypiltä suojaava rokote otettiin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013. Rokote annetaan ilmaiseksi 10–12-vuotiaille tytöille osana kouluterveydenhuoltoa. Yhteiskuntatieteellisissä keskusteluissa rokotetta on tarkasteltu kriittisesti medikalisaation ilmentymänä sekä rokotekampanjoiden ilmentämän sukupuolittuneen hallinnan näkökulmasta. Terveystieteelliset tarkastelut taas ovat pyrkineet rokotekattavuuden parantamiseen tiedonsaantia kartoittamalla. Suomessa on käyty keskustelua siitä, minkä ikäisen voi katsoa olevan kykenevä tekemään terveyttään koskevia päätöksiä: päätöksen rokotteen ottamisesta tekee viime kädessä tyttö itse. Samalla rokotteen kattavuus on jäänyt ennakoitua alhaisemmaksi. Osallistun tutkielmallani näihin keskusteluihin: toisaalta kriittiseen yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun naisia ja tyttöjä velvoittavasta terveyden ja riskilaskennan eetoksesta, toisaalta pyrkimykseen ymmärtää rokotteen ottamiseen vaikuttavia syitä ja siihen liittyviä sosiokulttuurisia merkityksiä. Tavoitteeni on tarkastella sitä, minkälaisia merkityksiä rokote ja sen ottaminen saavat nuoren tytön omassa arjessa ja elämässä, kenen kanssa keskustellessa nämä merkitykset muodostuvat, ja miten rokotteen sukupuolittunut luonne tulee ymmärretyksi. Aineistoni koostuu kahdentoista rokotusikäisen tytön haastatteluista, jotka on toteutettu pirkanmaalaisissa peruskouluissa vuoden 2018 aikana. Tarkasteluni taustana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotteesta tiedottava Tyttöjen juttu -kampanja. Analysoin aineiston grounded theory -perinteestä inspiroituneen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja syvennän tulkintaa hyödyntämällä kehystymisen ja kesyttämisen käsitteitä. Ensimmäisellä viittaan tyttöjen oman pohdinnan ulkopuolella rakentuneisiin, verrattain vakiintuneisiin merkityksiin ja tapoihin, joita rokotteeseen liittyy ja joilla se tulee jäsennetyksi. Jälkimmäisellä puolestaan tarkoitan aktiivista prosessointia, jolla rokotteeseen liittyviä ristiriitoja ja ulkopuolelta tulevaa velvoitetta päättää rokotteen ottamisesta tehdään ymmärrettäväksi nuoren tytön omilla ehdoilla. Siinä missä Tyttöjen juttu -kampanjassa korostuvat tiedolliset kysymykset, asettuu rokote tyttöjen elämään ennen kaikkea kokemuksellisena tapahtumana: se ymmärretään ensisijaisesti ”rokotuksena” – pistosmuodossa annettavana lääkevalmisteena – ja vasta toissijaisesti käyttötarkoituksensa, syövän ehkäisyn, kautta. Kampanjassa rakennettu kehys järkevästä toiminnasta otetaan vastaan, mutta ymmärrystä HPV:n merkityksestä sairauden kehittymiselle tai seksin roolista viruksen leviämisessä ei useinkaan ole. Sen sijaan rokote näyttäytyy tytöille kampanjan sukupuolittunutta kehystä noudatellen itsestäänselvästi ”naisten syöpärokotteena” ja sosiaalisesti muotoutuvana ”tyttöjen juttuna”. Pohdinnoissa rokotteen tarpeellisuudesta korostuu ymmärrys rokotteesta huolta vähentävänä, ja toisaalta rokotteesta itsessään verrattain turvallisena. Paikoin tytöt rakentavat myös vaihtoehtoisia rationaalisuuksia pohtimalla mahdollisuuksia suojautumiseen omalla käyttäytymisellään ja samalla kyseenalaistavat viestiä rokotteen ottamisen tarpeellisuudesta. Tulokset tuovat uudenlaista näyttöä siitä, miten HPV-rokotekampanjoihin liittyvät, yksilölliseen riskilaskentaan velvoittavat ja sukupuolittuneet viestit vaikuttavat tyttöjen omiin näkemyksiin rokotteesta, ja toisaalta miten vaikeasti ymmärrettävä rokotekokonaisuus on vastaanottajilleen. Samalla tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, miten keskeisiä rokotteisiin liittyvät arkiset tekijät ja kokemuksellisuus ovat niiden ottamisen kannalta

Puolueiden kannatuspohja 2010-luvun eduskuntavaaleissa: tilastollinen analyysi kunnallisella aineistolla

Puoluevalinta on Suomessa noudatellut pitkään vanhoja poliittisia jakolinjoja ja historiallisesti puolueet ovat syntyneet yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ympärille. 1960-luvulta lähtien kaupungistumisen, luokkarajojen hälventymisen ja postmaterialististen arvojen nousun myötä luokkaidentifikaatio puoluevalinnan perusteena on pikkuhiljaa hälventynyt. Puolueet ovat muuttuneet perinteisistä massa- ja kadeeripuolueista kohti ammattimaistuneita vaalipuolueita, ja puolueiden ohjelmissa korostuvat asiakysymykset luokkakysymysten sijaan. Puolueille yhteisenä haasteena on ollut myös äänestäjäkunnan keskiluokkaistuminen. Puoluevalintaan kohdistuneessa tutkimuskirjallisuudessa on tehty silti havaintoja, että puoluelaitos Suomessa on ollut suhteellisen vakaa ja äänestyspäätökset noudattelevat luokkajakolinjoja. Puoluevalinta Suomessa 2010-luvulla on pohjautunut erityisesti koulutuksen ja ammattiaseman mukaiseen jakolinjaan. Tutkielmassa selvitetään eduskuntapuolueiden kannatuspohjassa vallitsevia yhteiskunnallisia selittäviä tekijöitä kunnallisella aineistolla 2010-luvun eduskuntavaalituloksiin pohjautuen. Vanhojen luokkakysymysten tai yhteiskuntaluokkakannatuksen pohjalle rakentuneiden puolueiden – keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja RKP:n – osalta selvitetään kunnan suurimman puolueen asemaa selittäviä tekijöitä. 2010-luvun nousijoiden vihreiden ja perussuomalaisten osalta tutkitaan vaalien 2019 ja 2007 välisen kannatusmuutoksen selittäviä tekijöitä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii poliittisiin jakolinjoihin ja puoluevalintaan kohdistunut aikaisempi tutkimus. Lisäksi tutkielmassa taustoitetaan Suomen puoluejärjestelmän kehitystä ja ominaispiirteitä, jotka osaltaan selittävät puoluejärjestelmän nykytilaa. Analyysimenetelmänä toimii kvantitatiivinen tilastollinen analyysi. Suurimman puolueen asemaa mallinnetaan logistisella regressioanalyysilla ja puoluekentän muutosta tutkitaan lineaarisella regressioanalyysilla. Kunnan suurimman puolueen asemaa selittäviä tekijöitä mallinnetaan logistisella monimuuttujamallilla. Lisäksi tutkielmassa hahmotetaan graafisesti keskeisiä ristiriitaulottuvuuksia logististen regressioyhtälöiden pohjalta. Tutkielman tulokset osoittavat, että vanhoilla luokkarajoilla syntyneillä puolueilla on alueellisella tasolla edelleen vahvoja yhteiskuntarakenteellisia kannatuspohjatekijöitä. Selkein jakolinja näyttäytyy koulutus-, elinkeino- ja kielirakenteen osalta. Toisaalta yhteiskuntarakenteelliset tekijät eivät selitä puolueiden kannatusta tyhjentävästi, mikä näkyy esimerkiksi haastavuutena rakentaa yksinkertainen puolueiden kannatuksellista pohjaa kuvaava tilastollinen malli. Puoluekentän muutos uudempien puolueiden osalta ei nojaudu yhtä selkeästi yhteiskuntarakenteellisille muuttujille. Tutkielman tulokset puolueiden kannatuspohjasta tukevat aikaisempien yksilöaineistojen kannatustutkimusten havaintoja koulutuksen, kielirakenteen ja ammattiaseman merkittävyydestä puoluevalintaan 2010-luvun Suomessa

Tuotannon siirtojen ja suorituskyvyn välinen yhteys valmistavassa teollisuudessa

Teolliset yritykset tekevät tuotannon siirtoja parantaakseen suorituskykyään ja pärjätäkseen jatkuvasti kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa, mutta useiden tutkijoiden mukaan siirtopäätöksiä tehdään harkitsemattomasti ja väärin perustein, jolloin ne epäonnistuvat. Tuotannon siirtojen ja suorituskyvyn välisen yhteyden tutkimukselle onkin tarvetta, jotta yritykset voisivat tulevaisuudessa tehdä perustellumpia siirtopäätöksiä. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen yhteys tuotannon siirtopäätöksellä on yrityksen suorituskykyyn kannattavuuden, laadun, tuottavuuden, tehokkuuden ja joustavuuden kautta, sekä onko siirtopäätöksellä tavoiteltu suorituskyky saavutettu. Työ toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka tulosaineisto koostui 13 pääosin Eurooppaan sijoittuvasta vuosien 2006 – 2018 välillä kirjoitetusta artikkelista. Tulosten perusteella tuotannon takaisinsiirroilla ei vaikuta olevan negatiivista yhteyttä suorituskyvyn osa-alueisiin, kun taas tuotannon siirtäminen ulkomaille heikentää hyvin todennäköisesti ainakin laatua ja joustavuutta. Positiivista kehitystä tuotannon ulkomaille siirron jälkeen on havaittu kannattavuudessa ja tuottavuudessa, mutta tutkijat eivät ole asiasta yksimielisiä. Tehokkuuden osalta tuotannon siirrot eivät vaikuta yrityksen toimintaan merkittävästi, vaikkakin osa tutkijoista on havainnut varovaisia merkkejä positiivisesta yhteydestä pidemmällä aikavälillä. Tavoitteiden saavuttaminen riippuu kirjallisuuden löydösten perusteella siirron suunnasta sekä yrityksen päätöksenteon taustalla olevien laskelmien ja lähtökohtien sopivuudesta. Takaisin kotimaahan suuntautuvat siirtopäätökset onnistuvat yritysten omien vastausten mukaan poikkeuksetta, kun taas ulkomaille siirroissa esiintyvät odottamattomat vastoinkäymiset johtavat usein tavoitteissa epäonnistumiseen. Toisaalta yritykset tekevät myös onnistuneita siirtoja ulkomaille, ja pystyvät siirron ansiosta parantamaan kriittisiä suorituskykytekijöitään ja säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla. Koska tulokset eivät ole yhtenäiset, katsauksessa tarkastellun kirjallisuuden perusteella on haastavaa tehdä yksiselitteistä päätelmää erilaisten siirtopäätösten hyödyllisyydestä tietylle yritykselle, ja löydösten perusteella voidaankin antaa vain suosituksia päätöksenteon tueksi. Tuotannon siirtäminen takaisin vaikuttaa positiivisesti yrityksen suorituskykyyn erityisesti epäonnistuneen ulkomaille siirron jälkeen, ja siksi takaisinsiirrot vaikuttavat kaikin puolin onnistuneilta päätöksiltä. Ulkomaille siirtäminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi rajatuissa tapauksissa, joissa on huomioitu samanaikaisesti matala kustannustaso, markkinoiden läheisyys, kehitysmahdollisuudet sekä kustannuslaskentadatan laadukkuus. Tuotannon siirtopäätöksen ohella tulisi kuitenkin arvioida muidenkin tuotantostrategisten päätösten, kuten nykyisen tuotantojärjestelmän kehittämisen, suotuisuutta suhteessa tuotannon siirtoon, jotta suorituskykytavoitteet saavutetaan

Takon merkitys Tampereen keskustan kaupunkikuvalle

Teollisuushistoria on merkittävä osa Tampereen identiteettiä ja nykyistä kaupunkikuvaa. Tehtaat ovat kuitenkin vuosien saatossa kadonneet ydinkeskustasta ja muuttaneet vanhojen tehdasrakennusten käyttötarkoituksia. Tako on ainoa edelleen toiminnassa oleva tehdas Tammerkosken varrella. Työn tarkoituksena on tutkia Takon merkitystä Tampereen keskustan kaupunkikuvalle. Tutkittavia asioita ovat tuotannon selviytyminen keskeisellä paikalla, Takon kasvun merkitys katutilalle ja kaupungin asukkaille, Tampereen identiteetti ja Takon sopiminen siihen sekä Takon tulevaisuus ja mahdollisuudet. Työ jakautuu kolmeen käsittelyosaan. Ensimmäisessä osassa perehdytään Tampereen identiteetin ja kaupunkikuvan syntyyn, sekä Takon vakiintumiseen Tammerkosken rannalle. Toisessa osassa käsitellään Takon historiaa arkkitehtuurin kautta ja tuodaan ilmi kaupunki-kuvaan vaikuttaneet muutokset. Myös nykyhetken kaupunkitilaa havainnoidaan, ja kootaan sen perusteella tärkeimmät vaikutukset ympäröivälle kaupungille. Kolmannessa osassa pohditaan Takon merkitystä sekä kaupungille, että kaupunkilaisille. Käsittelyssä on myös tulevaisuuden erilaisten vaihtoehtojen merkitys kaupunkikuvaan. Tutkimuksesta selviää, että Takolla on hyvin merkittävä, mutta ristiriitainen asema osana keskustan kaupunkikuvaa. Keskeinen paikka on tehnyt siitä aktiivisen kaupunkikuvallisen tekijän vuosien saatossa, ja edelleenkin sen vaikutus on tärkeä. Tampereen identiteetti on monipuolistunut teollisuushistoriasta kulttuuriin ja teknologiaan. Tako tarjoaa sekä teolliselle, että kulttuuripainotteiselle kaupunkikuvalle mahdollisuuksia, mutta käyttötarkoituksen muuttuessa koko olemusta ei voida säilyttää. Takon merkitys tuotannon näyttämisenä kaupunkikuvalle on korvaamaton, ja sulkiessaan ovensa se muuttaisi Tampereen keskustan teollisuushistorian pelkäksi muistoksi