Brandenburgische Konzerte, BWV1046-1051. BWV1049, G-duuri

Soitinnus: viulu, huilut (2), jousiorkesteri.Sibelius-Akatemian konserttisarja 21.3.1981.Simo Haanterä (huilu), Päivi Korhonen (huilu), Eeva Koskinen (viulu), Kamariorkesteri Sibis, Jorma Panula (johtaja).Äänitetty: 21.3.1981, [Helsinki], Sibelius-Akatemian konserttisali (konserttitaltiointi).Digitoitu 1. 9. 200

Il pianto di Maria, HWV234

Soitinnus: lauluääni (sopraano), orkesteri.Konserttitaltiointi Händelfestspiele Göttingen -festivaaleilta 1972.Inter Nationes -järjestön tilaama ja levittämä taltiointi.Bettina Cosack (sopraano), Südwestdeutsche Kammerorchester Pforzheim, Günther Weissenborn (johtaja).Äänitetty: 1972, Göttingen (konserttitaltiointi).Esityskieli: italia.Digitoitu 10.4.2013

Mitridate Eupatore. Cara tomba (Laodice)

Soitinnus: lauluääni (sopraano), piano.Äänitetty radiosta.Esittäjätiedot radiokuulutuksesta.Maaria Eira (sopraano), Cyril Szalkiewicz (piano).Esityskieli: italia.Digitoitu 28.2.2012

Konsertot, oboe, jousiork., HWV287, g-molli

Soitinnus: Huilu, ork

Come, ye sons of art, away, Z323. Sound the trumpet 'till around

Soitinnus : lauluäänet (2), piano.Äänitetty radiosta.Digitoitu 9. 9. 2008Esittäjätiedot radiokuulutuksesta.Janet Baker (mezzosopraano), Dietrich Fischer-Dieskau (baritoni), Daniel Barenboim (piano).Esityskieli: englanti

La Sestina. Lagrime d'amante al sepolcro dell'amata

Recorded at the concert, May 14, 1953, Sprague Memorial Hall, Yale University.r1953

Tuomasmessun liturginen musiikki ja jumalanpalvelusuudistus

Viimeisintä, vuoden 2000 jumalanpalvelusuudistusta, on suunniteltu aikana, jolloin Tuomasmessu on ollut uusi ja tuore messu. Tänä päivänä jumalanpalvelusuudistuksen mukanaan tuoma uusi liturgia on seurakuntalaisille tuttua, ja Tuomasmessukin täyttää vuonna 2023 kolmekymmentäviisi vuotta. Tässä työssä tarkastelen jumalanpalvelusuudistuksen ja Tuomasmessun liturgisen musiikin välistä suhdetta: missä määrin ne ovat vaikuttaneet toisiinsa, vai onko vaikutusta nähtävissä. Työn hypoteesi oli, että Tuomasmessun liturginen musiikki olisi muuttunut jotenkin jumalanpalvelusuudistuksen myötä. Lopulta nähtävissä kuitenkin oli ennemmin vaikutteita siitä, että muutosta on tapahtunut toisinpäin. Tuomasmessun liturginen musiikki on rikastuttanut jumalanpalvelusuudistuksen jälkeistä perinteisen messun liturgista musiikkia, ja toisaalta se ei itsessään ole juurikaan muuttunut joitakin uusia melodioita lukuunottamatta. Tuomasmessua eri näkökulmista on tutkittu suhteellisen paljon, ja Tuomasmessun luonteesta ja historiasta löytyy paljon tietoa. Jumalanpalvelusuudistuksen ja Tuomasmessun välistä suhdetta sen sijaan ei ole aikaisemmin tarkasteltu. Työ on tehty tutustumalla aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä vertaamalla vuoden 1964 messusävelmistöä vuoden 2000 messusävelmistöön, ja toisaalta vertaamalla Tuomasmessun liturgiaa vuodelta 1991 ja 2014