Mechanical design optimization of the radome of an L-band satellite tracking vehicle antenna using R9-strategies and lifecycle assessment

This bachelor’s thesis explores the design and material selection of the structure of an L-band satellite tracking vehicle radome, emphasizing on , environmental impact aspect, and lifecycle sustainability.The study compares glass fiber-reinforced polymer (GFRP) with other thermoplastic alternatives: Using mechanical and material property analysis, and the SolidWorks Sustainability module, each material was evaluated for structural durability, electromagnetic compatibility, and environmental sustainability. GFRP demonstrates a superior mechanical strength and electromagnetic transparency, making it a reliable choice for radome applications, However,it has very limited end of life considerations and an altenative thermoplastic that exhibits notable advantages in recyclability, manufacturability, and adaptability to circular economy strategies has been evaluated and selected. This approach demonstrated a scalable methodology for sustainable material selection for incorporating lifecycle thinking at early stage of engineering in satellite communication systems

Projektiportfolio hallinnan nostaminen uudelle tasolle : avaintekijät tehokkaaseen projektien priorisointiin ja lisäarvoa tuottavaan resurssien kohdentamiseen

Project portfolio management (PPM) is a crucial aspect of business strategy implementation, as companies increasingly organize their activities and execute their strategy in a multi-project environment. Efficient resource allocation and prioritization can lower overall business complexity, increase growth spending, and improve profitability. However, the complexity of resources and projects in the internal development project portfolio often hinders efficient resource allocation and project prioritization. This master’s thesis explores the critical aspects of an organization’s project portfolio management with a focus on project prioritization and resource allocation. The study aims to understand how organizations can better manage their internal development project portfolios to optimize resource allocation and enhance value creation. The research was conducted through a qualitative approach including semi-structured interviews with Project Management Office experts from different Finnish organizations. The study adopts an end-to-end PPM process and PPM process portfolio maturity model to understand how organizations could be better equipped for successful decision-making in terms of project prioritization and resource allocation. Empirical data was collected through 12 semi-structured interviews. The findings highlight the importance of a structured and rule-based PPM process to manage the flow of projects from idea generation to completion. Further, clear roles and responsibilities in PPM and effective communication were identified as crucial aspects of PPM. The research also emphasizes the need for data-driven decision-making, the use of strategic buckets, and better utilization of capacity analysis as key ways of ensuring that projects align with strategic objectives and that resources are allocated in the best way in terms of value creation.Projektisalkunhallinta on keskeinen osa liiketoimintastrategian toteuttamista, sillä yritykset organisoivat toimintojaan ja jalkauttavat strategiaansa yhä useammin moniprojekti ympäristössä. Resurssien tehokas kohdentaminen ja priorisointi voivat vähentää liiketoiminnan yleistä monimutkaisuutta, edistää kasvua ja parantaa kannattavuutta. Sisäisen kehityshankesalkun resurssien ja projektien monimutkaisuus estää kuitenkin usein resurssien tehokkaan kohdentamisen projekteihin ja projektien priorisoinnin. Tässä maisterin tutkielmassa tarkastellaan organisaation projektisalkunhallinnan kriittisiä näkökohtia keskittyen projektien priorisointiin ja resurssien jakamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten organisaatiot voivat paremmin hallita sisäisiä kehityshankesalkkujaan optimoidakseen resurssien kohdentamisen ja parantaakseen arvonluontia. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä, haastattelemalla PMO-asiantuntijoita suomalaisista yrityksistä. Tutkimuksessa käytetään projektiportfolion hallinnan prosessin ja portfolio kypsyysmallia ymmärtämään, miten organisaatiot voisivat saada paremmat valmiudet menestyksekkääseen päätöksentekoon projektien priorisoinnissa ja resurssien jakamisessa. Empiirinen aineisto kerättiin 12 puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tulokset korostavat jäsennellyn ja sääntöihin perustuvan projektiportfolion hallinnan prosessin merkitystä, jotta projektien kulkua voidaan hallita idean syntymisestä sen toteutukseen asti. Lisäksi selkeät roolit ja vastuut, sekä tehokas viestintä todettiin keskeisiksi tekijöiksi. Tutkimuksessa korostetaan myös dataan perustuvan päätöksenteon tärkeyttä, strategisten korien käyttöä ja kapasiteettianalyysin parempaa hyödyntämistä keskeisinä keinoina varmistaa, että hankkeet ovat linjassa strategisten tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien kanssa, jotta ne tuottavat parhaimman mahdollisen arvon

Institutional Environmental Impact on the Use of a Performance Measurement System: The Mediation Effect From Organizational Renewal

Institutional environment is affecting how organizations are managed and operations renewed, but their effect on PMSs is rarely investigated. This study investigates the relationship between companies' institutional environment, organizational renewal, and performance measurement systems (PMSs). The study aims to examine whether institutional environment affects the use of a PMS and whether organizational renewal facilitates the relationship. The empirical data for this study were gathered by utilizing a survey of a randomly selected sample targeted at small and medium-sized enterprises (SMEs) in Finland. The study found support for organizational renewal playing a mediating role in the relationship between company institutional environment and PMS use, and that companies' institutional environments alone do not contribute to the configuration of PMSs. The results not only add to evidence of institutional environments' effects on the use of PMSs within SMEs, but they also aid in understanding companies' own renewal activities.Post-print / Final draf

Metal powders as carbon dioxide-free energy carriers

Tässä työssä käsitellään metalleja hiilidioksidivapaina energian kantajina. Metalleista saadaan vapautettua energiaa hapettamalla ja metalleihin saa sidottua energiaa pelkistämällä. Työssä keskitytään tutkimuksiin ja tekniikoihin, joissa hapettajana toimii ilma tai vesi. Ilmalla poltettaessa syntyy vain metallioksideja ja lämpöä. Vedellä hapetettaessa syntyy vetyä, metallioksideja ja lämpöä. Työssä esitetään metallien käyttämisen toimintaperiaate ja perusteluja, miksi metallit voisi olla hyvä vaihtoehto. Työssä käydään läpi myös tutkimusten tuloksia ja tekniikoita aiheeseen liittyen. Metalleilla on monia hyviä puolia, minkä myötä ne ovat lupaavia tulevaisuuden energian kantajia. Osalla metalleista on suurempi energiatiheys kuin fossiilisilla polttoaineilla. Osa metalleista on myös hyvin saatavilla maankuoresta. Useita metalleja voidaan pelkistää päästöttömästi. Metallit ovat useasti melko helposti käsiteltävissä. Metallien polttamista on tutkittu eniten Eindhovenin yliopistossa ja sieltä lähteneissä yrityksissä, sekä McGill-yliopistossa. Nämä ovat keskittyneet eniten raudan polttamiseen ilmalla. Metallien polttamistekniikkaa on testattu teollisissa käyttökohteissa, mutta tekniikan saralla on vielä ongelmia. Nämä systeemit ovat vielä pienitehoisia ja yritysten tavoitteena onkin skaalata näitä eteenpäin. Metallien hapettamista vedellä on testattu vain laboratoriossa energian tai vedyn tuottoa varten. Metallien vihreitä pelkistystekniikoita kehitetään koko ajan ja osalla nämä tekniikat ovat lähes kaupallisessa käytössä ja osalla vielä laboratorio tai skaalaus vaiheessa.This thesis examines metals as carbon dioxide-free energy carriers. Energy can be released from metals through oxidation, and energy can be stored to metals through reduction. The focus of the work is on studies and techniques in which the oxidizing agents are air or water. Combustion with air produces only metal oxides and heat. When oxidized with water, hydrogen, metal oxides, and heat are generated. The thesis presents the operating principles of using metals as energy carriers and provides reasons why metals could be a viable option. The thesis reviews research results and techniques related to the subject. Metals have numerous advantages, making them promising energy carriers for the future. Some metals have higher energy density than fossil fuels. Certain metals are also readily available in the Earth's crust. Many metals can be reduced without emissions. Metals are often relatively easy to handle. The combustion of the metals has been most extensively at Eindhoven University and its associated enterprises, as well as at McGill University. These institutions have primarily focused on the combustion of iron with air. Metal combustion technology has been tested in industrial applications, but challenges still remain in this field. These systems are currently low power, and companies aim to scale them up. The oxidation of metals using water has only been tested in laboratories for energy or hydrogen production. Green reduction techniques for metals are continuously being developed, with some approaching commercial availability while others remain at laboratory or scaling phases

From biomass to alcohol : comparison of first- and second-generation alcohol production

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla vaihtoehdoilla ovat keskeisiä tavoitteita maailmanlaajuisesti. Maakaasu on tällä hetkellä merkittävin raaka-aine alkoholien tuotannossa, mutta biomassa tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon fossiilisille raaka-aineille. Tässä työssä tarkastellaan biomassan hyödyntämistä bioalkoholien valmistuksessa erilaisilla menetelmillä sekä arvioidaan eri tuotantokustannuksia. Biomassa voidaan jakaa ensimmäisen ja toisen sukupolven raaka-aineisiin, joiden konversiotekniikat poikkeavat toisistaan. Eniten käytetyt ensimmäisen sukupolven raaka-aineet ovat maissi, sokeriruoko ja -juurikas sekä viljat. Ensimmäisen sukupolven bioalkoholien tuotanto on vakiintunutta tekniikaltaan sekä kaupallisesti, mutta kilpailee elintarviketuotannon kanssa. Toisen sukupolven teknologiat mahdollistavat kestävien raaka-aineiden, kuten jätteiden ja lignoselluloosan hyödyntämisen, mutta niiden tuotanto on teknisesti monimutkaisempaa ja kustannuksiltaan kalliimpaa. Tulokset osoittavat, että ensimmäisen sukupolven bioalkoholien tuotanto on edullisempaa, kun taas toisen sukupolven bioalkoholit edustavat ympäristön kannalta kestävämpää vaihtoehtoa. Tuotantokustannukset vaihtelevat alueellisesti jonkin verran. Intia on kustannustehokkain tuottaja, kun taas Yhdysvallat hallitsevat tuotantomäärissä. Brasilia on merkittävä sekä kustannustehokas tuottaja. Tuotantokustannukset vaihtelevat ensimmäisen sukupolven bioetanolilla 0,20–0,80 USD/l, toisen sukupolven bioetanolilla 0,70–2,0 USD/l sekä biometanolilla yleisesti 0,26–0,41 USD/l.Mitigating climate change and replacing fossil-based raw materials with renewable alternatives are key global objectives. Currently, natural gas is the most used feedstock in alcohol production, but biomass presents a promising alternative to fossil resources. This thesis explores the use of biomass in the production of bioalcohols through various methods and examines the associated production costs. Biomass feedstocks can be classified into first- and second-generation sources, which differ in their conversion technologies. The most used 1st generation feedstocks are corn, sugarcane, sugar beet, and various grains. First-generation bioalcohol production relies on commercially established processes but competes with food production. Second-generation technologies enable the use of more sustainable raw materials, such as waste and lignocellulosic biomass, although their production processes are more complex and costlier. The results indicate that first-generation bioalcohols are more cost-efficient to produce, whereas second-generation bioalcohols offer a more environmentally sustainable solution. Production costs vary regionally. India is the most cost-effective producer, while the United States leads in production volume. Brazil is both a major and cost-efficient producer. Production costs for first-generation bioethanol range from 0.20–0.80 USD/l, for second-generation bioethanol from 0.70–2.0 USD/l, and biomethanol generally from 0.26–0.41 USD/l

Pyrolysis oil upgrading to transportation fuel

Liikenteen päästöjä on vähennettävä ilmastonmuutoksen takia. Fossiilisten polttoaineiden osuus liikenteessä on merkittävä. Päästöjä voitaisiin vähentää valmistamalla polttoainetta biopohjaisista materiaaleista. Tutkielmassa tutkitaan liikennepolttoaineen valmistamista pyrolyysiöljystä. Aluksi esitellään käsiteltävät pyrolyysiprosessit ja jatkojalostusmenetelmät kertomalla niistä yleistietoa ja selittämällä niiden toimintaperiaatteet. Erilaisia pyrolyysi- ja jatkojalostusmenetelmiä on useita, joten niistä esitellään vain yleisimmät. Työssä esiteltävät pyrolyysimenetelmät ovat nopea, hidas, keskinopea, flash-, katalyyttinen ja co-pyrolyysi. Työssä esiteltävät jatkojalostusmenetelmät ovat emulsiointi, liuottimen lisääminen, suodattaminen, tislaaminen, vetykäsittely, katalyyttiset menetelmät, esteröinti ja höyryreformointi. Esittelyiden jälkeen tutkitaan aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Käytettyjen lähteiden perusteella pyrolyysiöljy ei sovi suoraan käytettäväksi liikennepolttoaineena. Syitä tähän on pyrolyysiöljyn aiheuttama korroosio, liian suuri viskositeetti, epästabiilius ja liian heikko lämpöarvo. Pyrolyysiprosessien vertailu osoitti, että biopolttoainetta tuotettaessa parhaat jalostusprosessit ovat nopea ja flash-pyrolyysi käyttäen katalyyttiä. Tällöin bioöljyn saanto oli suuri ja laatu korkea. Myös co-pyrolyysi havaittiin hyväksi pyrolyysimenetelmäksi biopolttoaineen tuottamisprosessiin. Aiemman tutkimustiedon perusteella vertailtiin myös jatkojalostusmenetelmiä. Käsitellyistä jatkojalostusmenetelmistä selvitettiin, mihin pyrolyysiöljyn ominaisuuksiin ne vaikuttavat ja kuinka paljon. Jalostusmenetelmien välisen vertailun perusteella monipuolisimmiksi jalostusmenetelmiksi havaittiin vetykäsittely ja katalyyttiset menetelmät. Ne parantavat useita bioöljyn ominaisuuksia merkittävästi. Useimmat menetelmät parantavat jotakin ominaisuutta hyvin, mutta kaikkien ominaisuuksien on oltava hyväksyttävällä tasolla liikennepolttoainekäytössä. Kirjallisuuden ja tutkimusten perusteella havaittiin, että tuotantoprosesseihin kuuluu yleensä useita jatkojalostusvaiheita. Lopuksi kirjallisuuskatsauksessa löydettyä tietoa pohdittiin eri näkökulmista, ja todettiin, että paras prosessi kannattaa valita tapauskohtaisesti, mutta yleisellä tasolla parhaita vaihtoehtoja ovat katalyyttinen pyrolyysi ja co-pyrolyysi, ja jatkojalostuskeinoista vetykäsittely ja katalyyttiset menetelmät.Emissions caused by transportation need to be reduced to decrease the impact of climate change. Emissions could be lowered by manufacturing biofuel from biobased materials. This thesis is a literature review about transport fuel production from pyrolysis oil. The thesis begins with an introduction of the working principle and most important information about pyrolysis processes and upgrading techniques. There are many different pyrolysis and upgrading methods, but only the most common and relevant methods are considered. Pyrolysis processes considered in this thesis are fast, slow, intermediate, flash-, catalytic and co-pyrolysis. Upgrading methods considered are emulsification, solvent addition, filtration, distillation, hydrotreatment, catalytic methods, esterification and steam reforming. After the introduction to the processes, literature and previous research are studied. Based on the sources, pyrolysis oil is not suitable for use as a fuel in transportation without upgrading. Reasons for this are corrosion, too high viscosity, instability and too weak heating value. Comparison of the pyrolysis processes showed that best processes for biofuel production are fast and flash-pyrolysis using a catalyst. With these methods both the yield and quality of the bio-oil were high. Also, co-pyrolysis was found to be a good option for biofuel production. Bio-oil upgrading methods are compared based on the previous research. For all of the upgrading methods in consideration, the effects to pyrolysis oil properties are found out. Based on the comparison of the upgrading methods, hydrotreatment and catalytic methods are well-rounded upgrading methods. It improves most of the important properties by a sufficient amount. Most of the upgrading methods improve one or two properties very well, but all of the properties need to be on a certain level. In the literature it was also found that pyrolysis oil upgrading schemes often contain multiple upgrading methods. In the end of the thesis information found in the literature review is discussed from multiple perspectives. It was concluded that the best process needs to be chosen individually depending on the application case. In comparison, the best pyrolysis processes are catalytic pyrolysis and co-pyrolysis, and the best upgrading methods are hydrotreating and catalytic upgrading methods

Biohiilestä johdetut polttoainejakeet suoran hiilen nesteyttämisprosessin kautta

This thesis evaluates the technical and economic feasibility of utilizing biochar as feedstock for direct coal liquefaction (DCL) process for sustainable transportation liquid fuel production. While DCL process has been utilized for conversion of fossil coal in the past it serves as interesting route to achieve sustainable liquid fuels if biomass-derived feedstock is used. The thesis combines literature review with technical and economic analyses to determine the biochar-based DCL process viability under current market conditions. A mass balance calculation and investment analysis for a 100.000 ton per year (biochar input) production facility reveal favorable economics. Sensitivity analyses demonstrate that the process maintains profitable when final product price is minimum 2,000 €/t. The thesis further evaluates how hydrogen economics and biochar markets could affect long-term viability. Alternative high-value end applications for liquid products are explored. Comparative analysis with Fischer-Tropsch technology indicates that biochar-based DCL process offers potential advantages and topics to further study. The thesis recommends to further study the process via pilot-scale validation. Key technical parameters identified for viability include achieving at least 33% conversion yield from biochar to liquid fuel as well as managing hydrogen consumption as one of the major variable cost element.Tässä diplomityössä arvioidaan biohiilen hyödyntämisen teknistä ja taloudellista toteutettavuutta suoran hiilen nesteytysprosessin (DCL) raaka-aineena kestävän liikenteen nestemäisten polttoaineiden tuotannossa. Vaikka DCL-prosessia on käytetty aiemmin fossiilisen hiilen muuntamiseen, se on mielenkiintoinen reitti kestävien nestemäisten polttoaineiden saavuttamiseksi, jos käytetään biomassaperäistä raaka-ainetta. Diplomityö yhdistää kirjallisuuskatsauksen teknisiin ja taloudellisiin analyyseihin biohiileen perustuvan DCL-prosessin kannattavuuden määrittämiseksi nykyisessä markkinatilanteessa. Massataselaskenta ja investointianalyysi 100 000 tonnin (biohiilen määrä raaka-aineena) tuotantolaitokselle osoittavat suotuisan talouden. Herkkyysanalyysit osoittavat, että prosessi säilyttää kannattavuuden, kun vetykustannukset, biohiilen kustannukset ja tuotesaanto ovat kohtuullisella alueella. Diplomityössä arvioidaan edelleen, miten vetytalous ja biohiilimarkkinat voivat vaikuttaa pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen. Vaihtoehtoisia korkea-arvoisia loppusovelluksia nestemäisille tuotteille tutkitaan. Vertaileva analyysi Fischer-Tropsch-tekniikalla osoittaa, että biohiileen perustuva DCL-prosessi tarjoaa potentiaalisia etuja ja aiheita jatkotutkimukselle. Diplomityössä suositellaan prosessin jatkamista pilottimittakaavan validoinnin kautta. Kannattavuuden kannalta tärkeimmät tekniset parametrit ovat vähintään 33 % tuotesaanto biohiilestä nestemäiseksi polttoaineeksi sekä vedyn kulutuksen hallinta yhtenä tärkeimmistä muuttuvista kustannuksista

Modelling and integration analysis of high-power charging fields equipped with a MWh scale battery bank

The rapid adoption of electric vehicles (EVs) has led to a growing demand for fast-charging infrastructure. Such infrastructure in turn poses significant challenges to existing power grids due to high instantaneous power demands. Battery banks can be used as a buffer for charging field to mitigate the pressure on the grid. This thesis develops a method to model and analyze high-power charging field equipped with a battery bank as energy storage, aiming to support grid stability and maximize economic benefits. Specifically, the study answers (i) how to effectively integrate a high-power battery bank into a high-power charging field, and (ii) how key parameters influence the integration from both operation and economy points of view. Modelled and simulated in MATLAB/Simulink, the proposed approach calculates and analyzes power flow among the grid, the battery bank, and EV batteries, relying on real-time load profiles and battery bank’s state-of-charge thresholds. Simulation results show that 1) storing low-cost off-peak energy and 2) discharging of the battery bank during peak grid load periods significantly reduce grid dependency and increase operational profits for the charging field. A parameter-based analysis illustrates that larger battery bank capacities, wider state-of-charge threshold ranges of the battery bank, and narrower grid-load-variation bands benefit both the charging field owner and grid operator

Design of heat pipe heat exchanger for recovering waste heat from a gas-fired boiler

Heat pipe heat exchanger is a type of exchanger that transfers heat through the phase change of the working fluid inside the heat pipe. It offers advantages such as a small temperature difference for heat transfer, simple structure, and high heat transfer capacity. This study focuses on a 116 MW gas-fired boiler and presents a complete and detailed design of a gravity-type gas-liquid heat pipe heat exchanger using conventional design methods. Based on the calculations, 738 gravity-assisted heat pipes with a length of 4100 mm are selected. The tube bundle is arranged in 12 rows in a staggered configuration. Water is used as the working fluid, carbon steel as the tube material, and aluminum as the fin material. This combination provides benefits such as low cost and excellent thermal conductivity. The pressure drop on the flue gas side is approximately 841 Pa, which is within an acceptable range. The tube wall temperature is around 74 °C, which avoids dew point corrosion. Under China’s strong push for energy conservation and emission reduction, this equipment provides a more efficient energy-saving solution at a lower cost

Implementation plan for production line work queue

Diplomityön tavoitteena oli tehdä suunnitelma työvaiheistuksen toteuttamiseksi tuotantolinjalle. Suunnitelman lisäksi työssä kartoitettiin työvaiheistuksen teoreettista taustaa. Oleellisia tunnistettuja aihealueita olivat Lean-tuotantofilosofian osalta standardoitu työ, imuohjaus ja jatkuva parantaminen. Lisäksi selvitettiin tuotantolinjan ja yleisesti tuotantoympäristön erityispiirteitä kuten tilauksen kohdennuspistettä, materiaalien syöttöä tuotantolinjalle ja tuotantolinjan tilan visualisointia. Tuotannonsuunnittelun- ja ohjauksen kuvaamisen sekä SAP-toiminnanohjausjärjestelmän olennaisten osien teoreettisen taustan kuvaamisen avulla saatiin selville työvaiheistukseen vaikuttavia tekijöitä. Toteuttamissuunnitelma perustui tuotantolinjasta tehtyyn arvovirtakartoitukseen. Nykytilan ja tulevaisuuden tilan arvovirtakarttoja vertailemalla selvitettiin tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Ideoimalla työryhmän kesken SAP:iin tehtäviä ja vaadittavia muutoksia saatiin reunaehdot toiminnanohjausjärjestelmän käytölle. Tarvittavat muutokset tunnistettiin ja kirjattiin toteuttamiskelpoisiksi vaiheiksi. Tulevaisuudessa, kun suunnitelma on 9395P-linjan osalta toteutettu voidaan työvaiheistus toteuttaa myös muille tuotantolinjoille. Vaikka tämä työ suoritettiin tarkoituksella monimutkaisimmalle tuotantolinjalle tulevaisuuden monistamistyön helpottamiseksi, on jokaisella tuotantolinjalla erityispiirteitä, jotka on otettava toteuttamisvaiheessa huomioon. Tarvetta vastaavalle kattavalle selvitystyölle ei kuitenkaan enää ole, sillä perusperiaatteet pysyvät tässä työssä esitettyjen mukaisina, muun muassa käytännön SAP-muutosten osalta.The goal of this master’s thesis was to produce a plan for implementing work queues for a production line. In addition to the plan itself the thesis consists of a literature review of the theoretical background for work queues. The essential relevant subjects in terms of Lean production philosophy were standardized work, pull-production system and continuous improvement. Additionally, the production line’s and the production environment’s features such as order penetration point, material flow and the visualization of the status of the production line were introduced. By describing production planning and control and SAP ERP’s relevant features the factors affecting the work phasing and work queues were identified. The implementation plan was based on a value stream mapping of the chosen production line. By comparing the current and future state value stream maps, the corrective actions and needed changes were identified. The changes needed in SAP were brainstormed with a group of experts. These were then written in a way which can be then implemented in practice to the ERP. In the future, after the plan for 9395P production line is implemented, the work queues can be implemented to other production lines as well. Although this thesis was deliberately done for the most complex one to ease up the future duplication, each production line has special characteristics that must be considered during the implementation phase. There is no need for such a comprehensive study as this thesis as the basic principles remain the same, including the SAP-system changes