Abstract
The world’s population is aging and more and more nurses are facing older people at their work. Gerontological nursing challenges nursing staff with heterogeneity in the older people, different health care settings, and a variety of competence challenges. The purpose of this study was to describe and explain the areas of competence in gerontological nursing, to develop and evaluate the reliability of a new instrument GeroNursingCom and the competence in gerontological nursing produced by UAS’s. The aim was to form an overall picture of the skills required in gerontological nursing in order to develop and evaluate nursing education.
The study consisted from three phases including three sub-studies; I a qualitative study, II development and evaluation of the instrument and III a quantitative cross-sectional study. The research material of the first phase was collected and pilot-tested (n=36) in five focus group interviews from gerontological nursing experts (n=27). In the second phase, the instrument GeroNursingCom instrument was developed and tested, with collected quantitative data from Finnish UAS’s (n=9) from 274 students which were used in phase III describing the gerontological competence areas. Qualitative data were analyzed by inductive content analysis and quantitative data by statistical methods using exploratory factor analysis, K-mean cluster analysis, non-parametric tests and descriptive statistics.
The results of phase I identified the four competence areas of gerontological nursing; clinical nursing competence; competence in promoting health and well-being; interaction competence; and ethical competence. The instrument was developed in phase II based on phase I results and includes 53 questions from 11 different factors. The phase III results showed that the self-assessed competence in gerontological nursing of graduate nursing students is on intermediate level and in the three profiles identified, the competence varied between intermediate and high levels. The best competence was in the area of appreciative encounter and interaction and the worst the area of supporting the sexuality of older people.
In conclusion, the current nursing education produces nurses with intermediate skills in gerontological nursing, which have been positively influenced by previous education and work experience in healthcare.Tiivistelmä
Maailman väestö ikääntyy, ja yhä useampi sairaanhoitaja kohtaa työssään ikääntyneitä potilaita ja asiakkaita. Gerontologinen hoitotyö haastaa hoitohenkilökuntaa ikääntyneiden heterogeenisyydellä, erilaisilla terveydenhuollon toimintaympäristöillä ja moninaisilla osaamisen haasteilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää gerontologisen hoitotyön osaamista ja sen osa-alueita sekä ammattikorkeakoulutuksen tuottamaa gerontologisen hoitotyön osaamista. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva gerontologisessa hoitotyössä vaadittavasta osaamisesta, jotta koulutusta voidaan kehittää ja arvioida. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta sisältäen kolme osatutkimusta: I laadullinen haastattelututkimus, II mittarin kehittäminen ja III määrällinen poikkileikkaustutkimus.
Ensimmäisen vaiheen tutkimusaineisto kerättiin viidessä fokusryhmähaastattelussa gerontologisen hoitotyön asiantuntijoilta (n=27). Toisessa vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin (n=36) gerontologisen hoitotyön osaamista mittaava mittari GeroNursingCom, jolla kerättiin määrällinen aineisto suomalaisista ammattikorkeakouluista (n=9) 274 opiskelijalta. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja määrällinen aineisto tilastollisin menetelmin käyttäen eksploratiivista faktorianalyysia, K-keskiarvo ryhmittelyanalyysiä, ei-parametrisia testejä sekä kuvaavia tilastoja.
Vaiheen I tulokset osoittivat gerontologisen hoitotyön neljäksi osaamisalueeksi kliinisen hoitotyön osaamisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen, vuorovaikutusosaamisen sekä eettisen osaamisen. Vaiheessa II kehitetyn mittarin sisältö perustuu vaiheen I tuloksiin ja sisältää 53 kysymystä 11 eri kategoriasta. Vaiheen III tutkimus osoitti, että valmistumisvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön itsearvioitu osaaminen on kaikkiaan keskitasoista, ja laadituissa kolmessa osaamisprofiilissa osaaminen vaihteli keskitason ja korkean tason välillä. Parasta osaaminen oli arvostavan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisalueella ja huonointa ikääntyneiden seksuaalisuuden tukemisen osaamisalueella.
Johtopäätöksenä todetaan, että tämänhetkinen sairaanhoitajakoulutus tuottaa keskitasoista gerontologisen hoitotyön osaamista, johon on positiivisella tavalla vaikuttanut opiskelijan aiempi koulutus ja työkokemus terveydenhuollossa
