Abstract
Wooden buildings have a good reputation. They are considered pleasant in appearance, not to have problems with indoor air and even promote well-being. Short-stay tests carried out in controlled conditions support these assumptions. On the other hand, studies on how long-term living or working in a wooden building affects people, as far as we know, are nearly lacking besides resident satisfaction surveys. The only exception is a follow-up study of two groups of schoolchildren with under 20 people, carried out in Austria at the beginning of 2010’s.
In this study, Tuupala wooden school in Kuhmo and as a reference Tuupala stone school and a primary school in town of Vaala were monitored for temperature, indoor air humidity, carbon dioxide content, particulate matter and total concentration of volatile organic compounds by IoT sensors for 10 months. Samples of indoor air were taken to determine individual volatile organic compounds and microbiological quality. Noise level in the classrooms was monitored for one month. In three weeks during the study, concentration of the stress hormone cortisol was monitored in daily saliva samples. A total of approximately 1,300 saliva samples from schoolchildren were collected in the primary schools in both Kuhmo and Vaala. In addition, smaller groups of schoolchildren were monitored for the stress with a smart ring that measured electrodermal activity.
Based on the results, the wooden school of Tuupala is an excellent learning environment for its schoolchildren. It has a quiet and peaceful noise level. The variation in humidity is lower there than in the control school, and stress of schoolchildren is lower than in the classes of the control school. The difference in the stress is in some time periods statistically significant. Of course, the results of the study do not show that all wooden schools are equally good or that similar results cannot be achieved in other types of schools as well. The wooden building does likely not explain all the results, but it is certainly one important factor in a good school environment.
This study was funded by the Finnish Forest Foundation and the European Agricultural Funds for Rural Development of Mainland Finland. The study was carried out during 2020 by the Unit of Measurement Technology of the University of Oulu at the Kajaani University Centre.Tiivistelmä
Puurakennuksilla on hyvä maine. Niitä pidetään ulkonäöltään miellyttävinä ja sisäilmaltaan ongelmattomina ja jopa hyvinvointia edistävinä. Kontrolloiduissa olosuhteissa tehdyt lyhytaikaista oleskelua seuranneet kokeet myös tukevat näitä oletuksia. Sen sijaan tutkimuksia siitä kuinka pitkäaikainen asuminen tai työskentely puurakennuksessa vaikuttaa henkilöihin on tietääksemme selvitetty vain asukastyytyväisyyskyselyillä sekä yhdessä Itävallassa 2010-luvun alussa tehdyssä kahden vajaan 20 hengen koululaisryhmän seurannassa.
Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimuksessa seurattiin Kuhmon Tuupalan puukoulun sekä verrokkina olleiden Tuupalan kivikoulun ja Vaalan yhtenäiskoulun lämpötilaa, sisäilman kosteutta, hiilidioksidin pitoisuutta, paine-eroa, pienpartikkeleiden määrää ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärää jatkuvatoimisella sensoriseurannalla 10 kuukauden ajan. Sisäilmasta otettiin näytteitä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mikrobiologisen laadun yksityiskohtaiseksi selvittämiseksi. Äänenvoimakkuutta ja valoisuutta luokkahuoneissa seurattiin yhden kuukauden ajan. Kolmena tutkimusviikkona seurattiin päivittäin otetuista sylkinäytteistä stressihormoni kortisolin pitoisuutta. Sylkinäytteitä kerättiin sekä Kuhmossa että Vaalassa alakoulun kolmen luokan oppilailta yhteensä noin 1300. Lisäksi pienemmissä ryhmissä seurattiin koululaisten stressaantuneisuutta ihon sähköistä aktiivisuutta mitanneella älysormuksella.
Tutkimuksen perusteella Tuupalan puukoulu on erinomainen opiskeluympäristö koululaisilleen. Se on melutasoltaan hiljainen ja rauhallinen. Ilmankosteuden vaihtelu on siellä tutkimuksen verrokkikoulua vähäisempää ja koululaisten stressaantuneisuus on vähäisempää kuin verrokkikoulun luokissa. Ero stressaantuneisuudessa on ajoittain tilastollisesti merkittävää. Tutkimustulokset eivät tietenkään osoita, että kaikki puukoulut olisivat yhtä hyviä tai etteikö samanlaisia tuloksia voitaisi saavuttaa myös muunlaisissa kouluissa. Puinen rakennus tuskin on ainoa selittävä tekijä kaikille tuloksille, mutta se varmasti on yksi tärkeä tekijä hyvässä kouluympäristössä.
Tutkimuksen rahoittajat olivat Suomen Metsäsäätiö ja Manner-Suomen maaseuturahasto. Tutkimuksen toteuttaja oli Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö Kajaanin yliopistokeskuksesta. Tutkimus toteutettiin vuoden 2020 aikana
