Abstract
Creative work is launched on paid crowdsourcing platforms, yet we lack an in-depth understanding of how the two key stakeholders of crowdsourcing platforms (crowd workers and requesters) perceive and experience creative work.
Creativity is a human characteristic that is difficult to automate by machines, and supplying requesters with crowdsourced human insights and complex creative work is, therefore, a timely topic for research. According to value-sensitive design, the integration of human insight into complex socio-technical systems will need to consider the perspectives of the two key stakeholders.
This article-based doctoral thesis explores the stakeholder perspectives and experiences of crowdsourced creative work on two of the leading crowdsourcing platforms.
The thesis has two parts. In the first part, we explore creative work from the perspective of the crowd worker. In the second part, we explore and study the requester’s perspective in different contexts and several case studies.
The research is exploratory and we contribute empirical insights using survey-based and artefact-based approaches common in the field of Human-Computer Interaction (HCI). In the former approach, we explore the key issues that may limit creative work on paid crowdsourcing platforms. In the latter approach, we create computational artefacts to elicit authentic experiences from both crowd workers and requesters of crowdsourced creative work.
The thesis contributes a classification of crowd workers into five archetypal profiles, based on the crowd workers’ demographics, disposition, and preferences for creative work. We propose a three-part classification of creative work on crowdsourcing platforms: creative tasks, creativity tests, and creativity judgements (also referred to as creative feedback). The thesis further investigates the emerging research topic of how requesters can be supported in interpreting and evaluating complex creative work.
Last, we discuss the design implications for research and practice and contribute a vision of creative work on future crowdsourcing platforms with the aim of empowering crowd workers and fostering an ecosystem around tailored platforms for creative microwork.Tiivistelmä
Luovassa työssä käytetään maksullisia joukkoistusalustoja, mutta meiltä puuttuu kuitenkin vielä syvällinen käsitys siitä, miten kaksi avainasemassa olevaa joukkoistusalustojen sidosryhmää (joukkotyöntekijät ja toimeksiantajat) ymmärtävät ja kokevat luovan työn. Luovuus on ihmisen ominaisuus, jota on vaikea automatisoida, ja joukkoistettujen inhimillisten näkemysten ja kompleksisen luovan työn välittäminen toimeksiantajille ovat siitä syystä ajankohtainen tutkimuskohde. Arvosensitiivisen suunnittelun mukaan inhimillisen ymmärryksen integroinnissa kompleksisiin sosioteknisiin järjestelmiin on otettava huomioon kahden avainasemassa olevan sidosryhmän näkökulmat.
Tässä artikkeliväitöskirjassa tutkitaan sidosryhmien näkökulmia ja kokemuksia joukkoistetusta luovasta työstä kahdella joukkoistusalustalla. Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan luovaa työtä joukkotyöntekijän näkökulmasta. Toisessa osassa tarkastellaan toimeksiantajan näkökulmaa useissa tapaustutkimuksissa. Tällä tutkimuksella halutaan syventää empiiristä ymmärrystä hyödyntämällä kyselytutkimuksiin perustuvia lähestymistapoja ja ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa (Human-Computer Interaction, HCI) yleisiä lähestymistapoja. Ensimmäisessä lähestymistavassa tarkastellaan keskeisiä seikkoja, jotka voivat rajoittaa maksullisilla joukkoistusalustoilla tehtävää luovaa työtä. Jälkimmäisessä lähestymistavassa luodaan laskennallisia artefakteja, joilla halutaan tuoda esiin joukkotyöntekijöiden ja joukkoistetun luovan työn toimeksiantajien aitoja kokemuksia. Väitöskirjassa joukkotyöntekijät luokitellaan viiteen arkkityyppiprofiiliin, jotka perustuvat joukkotyöntekijöiden demografisiin tietoihin, ajattelumalleihin ja luovaa työtä koskeviin mieltymyksiin.
Väitöskirjassa ehdotetaan kolmiosaista luokittelua joukkoistusalustoilla tehtävälle luovalle työlle: luovuutta edellyttävät tehtävät, luovuustestit ja luovuuden arvioinnit (joita kutsutaan myös luovuuspalautteeksi). Lisäksi väitöskirjassa tutkitaan uutta tutkimusaihetta eli sitä, miten toimeksiantajia voidaan tukea monimutkaisen luovan työn tulkinnassa ja arvioinnissa. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan mallin vaikutusta tutkimukseen ja käytäntöön, ja siinä esitetään tulevaisuuden joukkoistusalustoilla tehtävästä luovasta työstä visio, jonka päämääränä on parantaa joukkotyöntekijöiden valmiuksia ja tukea luovan mikrotyön räätälöityjen ympäristöjen ympärille rakentuvaa ekosysteemiä
