Tiivistelmä. Rakennukset kattavat 40 % EU:n kokonaisenergiakulutuksesta ja 36 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Rakennusten energiatarpeen vähentäminen onkin yksi tärkeimpiä aiheita EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa. Energian tuotanto ja kulutus vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja erityisesti niistä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämän kandidaatintyön aiheena on Suomen rakennetun ympäristön ja rakennuskannan kehitys tulevaisuudessa EU:n tavoitteiden pohjalta. Työssä kerrotaan siitä, minkälainen Suomen rakennuskanta on tällä hetkellä ja toisekseen, mihin suuntaan sen on tarkoitus kehittyä. Kandidaatintyössä tutustutaan rakennusten energiatehokkuuteen ja siihen, mitkä asiat vaikuttavat energian kulutukseen. Työssä perehdytään Suomen tavoitteisiin muuttaa rakennuskanta lähes nollaenergia tasolle sekä tutustutaan Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiaan. Kandidaatintyössä kerrotaan myös lainsäädännöstä, joka ohjaa saavuttamaan tavoitteet energiatehokkaasta rakennuskannasta.
Kandidaatintyössä tutkitaan sitä, mitkä lait ja säädökset ohjaavat rakentamista ja rakennusten energiatehokkuutta Suomessa. Työssä tutkitaan myös, minkälainen rakennuskanta Suomessa on tällä hetkellä ja perehdytään siihen, mitkä ovat keinot, joilla muutetaan rakennuskanta energiatehokkaaksi. Kandidaatintyössä tutkimuskysymyksiin on perehdytty tekemällä kirjallisuusselvitys.
Kandidaatintyön ensimmäisessä osiossa esitellään lainsäädäntöä, joka ohjaa saavuttamaan tavoitteet energiatehokkaasta rakennuskannasta. Ilmastonmuutos ja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka ohjaavat rakentamisen kehitystä, sillä rakennukset ja niiden energiatehokkuus ovat yksi merkittävimmistä kehityskohteista. Suomessa rakentamista ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki yhdessä Rakentamismääräyskokoelman kanssa. Suomen rakentamista koskevat kansalliset lait ja asetukset muodostuvat Euroopan Unionin direktiivien pohjalta. Yksi tärkeimpiä rakennuskantaamme vaikuttavia EU:n direktiivejä on EPBD 2018/844/EU eli rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.
Kandidaatintyön toisessa osiossa perehdytään siihen, minkälainen rakennuskanta Suomessa on tällä hetkellä. Työssä kerrotaan myös siitä, minkälainen on tämänhetkisen rakennuskannan energiakulutus ja mihin energiaa käytetään. Suomessa rakennuskanta on pääosin 1960–1980 luvulla rakennettuja asuinrakennuksia, joista suurin osa on pientaloja ja kerrostaloja. Rakennuksien energiankulutus on ollut laskussa lainsäädännöllisten pakotteiden johdosta. Rakennuksien lämmitys on merkittävin energiankulutuksen kohde. Suurimmat hiilidioksidipäästöt tulevat lämmitykseen käytettävästä kevyestä polttoöljystä, sähköstä sekä kaukolämmöstä.
Työn kolmannessa osiossa perehdytään Suomen tavoitteisiin muuttaa rakennuskanta lähes nollaenergiatasolle sekä tutustutaan Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiaan. EU on määrännyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivisissään jäsenmaita luomaan kyseisen korjausrakentamisen strategian, joka edesauttaisi rakennuksien muuttamista energiatehokkaammiksi eli ne saavuttaisivat vähitellen lähes nollaenergiatason. Suomen pitkänaikavälin korjausrakentamisen strategian mukaan korjausrakentamisella, poistumalla ja tilatehokkuudella sekä suunnitelmallisella kunnossapidolla pystytään parantamaan nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta. Työn lopussa tarkastellaan myös uudisrakentamisen suunnittelussa huomioitavia tekijöitä eli niitä, miten rakennuksesta luodaan energiatehokas jo suunnitteluvaiheessa.Future development of the Finnish built environment and building stock on the basis of EU objectives. Abstract. At the moment, buildings consume 40% of the European Union’s total energy and are responsible for 36% of all carbon dioxide emissions in European Union. Reducing the energy demand of buildings is therefore one of the key issues in European Union climate and energy policy. Energy production and consumption contribute to climate change and reducing their carbon dioxide emissions is the main key factor for mitigating the climate change. The aim of this bachelor’s thesis is to study the future development of Finland’s built environment and building stock based on European Union targets. This thesis introduces current building stock and future development of the buildings in Finland. This thesis also introduces the energy efficiency of buildings and the impacting factors of the building’s energy consumption. The long-term renovation strategy of Finland is also investigated for finding suitable ways to increase the energy efficiency of the building stock in Finland in order to achieve a nearly zero energy level for it.
This thesis investigates which laws and regulations are guiding the energy efficiency of built environment and buildings in Finland. The study also investigates the current state of the building stock in Finland and investigates various ways of improving its energy efficiency. The bachelor’s thesis is carried out by conducting a literature review.
The thesis introduces legislation that guides the achievement of an energy-efficient building stock. Climate change and European Union’s climate and energy policy are driving the development of construction because buildings and their energy efficiency are one of the most important areas for development. In Finland, construction is governed by the Land Use and Building Act together with The National Building Code of Finland. National laws and regulations concerning the construction of buildings in Finland are formed by the basis of European Union directives. One of the most important European Union directives affecting to Finnish building stock is called the Energy Performance of Buildings Directive EPBD 2018/844/EU.
In the next part of the bachelor’s thesis, the current state of the building stock of Finland will be presented. The thesis also describes the energy consumption of the current building stock and introduces where the energy is consumed. In Finland, the building stock is mainly residential buildings built between the 1960s and 1980s, of which most of them are detached houses and blocks of flats. Energy consumption in buildings has been declining due to regulatory requirements. Heating of buildings is the most significant area of energy consumption. The largest heating related carbon dioxide emissions come from combustion of light fuel oil and from the usage of electricity and district heating.
In the third part of this thesis, Finland’s targets to achieve a nearly zero energy level on its building stock is presented. Additionally, the long term renovation strategy of Finland is introduced. European Union has instructed its member states to set up such a renovation strategy that would help to make buildings more energy-efficient and gradually reach nearly zero energy level. According to Finland’s long-term renovation strategy, renovation, removal, and space efficiency, as well as planned maintenance, can improve the energy efficiency of the current building stock. At the end of this thesis, the energy efficient choices at the design phase of a new building are presented
