Tiivistelmä. Tutkielman kohteena oleva erityiskoulun etäryhmä aloitti toimintansa osana yleisopetuksen koulua syksyllä 2020. Ryhmän oppilaat ovat yläkouluikäisiä ja heillä on neuropsykiatrisia häiriöitä, pääasiassa autismikirjoa. Osalla oppilaista esiintyy psyykkisiä häiriöitä esimerkiksi ahdistuneisuutta. Toimintamallina etäryhmä on uusi ja se on perustettu vastaamaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Yläkoulun jälkeen oppilaiden aikomuksena on siirtyä toiselle asteelle, kuten lukioon. Tavoitteena on ollut tarjota oppilaille mahdollisuus harjoitella isossa ryhmässä toimimista erityisluokanopettajan ja koulunkäynninohjaajan tuen avulla. Integroiminen osaksi yläkoulua on mahdollistanut oppilaille aineenopettajien opetuksen tiettyjen oppiaineiden osalta. Muu opetus on tapahtunut erityisluokanopettajan toimesta. Toimintamallilla on pyritty vastaamaan oppilaiden hyvätasoisiin kognitiivisiin kykyihin. Opetus on suunniteltu tapahtuvan oppilaiden voimavarojen mukaisesti. Oppilailla on ollut mahdollista osallistua aineenopetukseen omassa etäryhmän luokassaan sekä yleisopetuksen ryhmässä.
Pyyntö etäryhmän toiminnan tutkimisesta tuli erityiskoululta. Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kokemuksia oppilaiden oppimisesta ja muuhun koulunkäyntiin liittyvistä tekijöistä, kuten kommunikoinnista muiden kanssa. Teoreettinen viitekehys käsittelee autismikirjoa osana neuropsykiatrisia häiriöitä. Tutkielmassa painottuu erityisesti autismikirjon näkyminen koulussa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Inkluusiota kuvataan osana suomalaista peruskoulua. Huoltajien vaikutus autismikirjon oppilaan koulunkäyntiin on myös huomioitu. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin kahden eri kyselyn ja puolistrukturoidun haastattelun avulla. Kyselyyn osallistui suurin osa luokan oppilaista, joista kolmea haastateltiin. Huoltajista noin puolet vastasivat kyselyyn. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysin mukaisesti sekä deskriptiivisesti.
Oppilaat ovat hyötyneet aineenopettajien opetuksesta ja se on lisännyt heidän motivaatiotaan opiskelua kohtaan. Oppilaiden ja huoltajien mukaan oppilaiden kuormittuneisuus ei ole muuttunut huomattavasti aiempaan verrattuna. Oppilaiden toimiminen yleisopetuksen ryhmässä näyttäytyi yksilöllisesti erilaisina tuen tarpeina. Huoltajien mukaan oppilaiden sosiaaliset taidot ovat kehittyneet etäryhmässä toimimisen myötä. Oppilaat ovat kokeneet sosiaalisen kanssakäymisen tärkeäksi erityisesti oman luokan oppilaiden kanssa. Tapaustutkimuksen vuoksi tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta ne ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Oppilaiden ja huoltajien kokemusten perusteella toimintamalli on koettu hyödylliseksi.Abstract. In the autumn of 2020, a remote group of a special school was created to be integrated into a mainstream education school. The pupils in the group are in secondary school and they have neurodevelopmental disorders, mostly autism spectrum disorder without intellectual disability. Some of the pupils also have other disorders such as anxiety. The remote group as an operating model is new and has been formed to accommodate the pupils’ individual needs and their well-developed cognitive skills. The pupils’ goal after secondary school is to study at the upper secondary level with their peers. The aim of the remote group has been to offer the pupils a chance to practice studying in bigger groups among their peers with the help of their special class teacher and special needs assistant. Being integrated into the secondary school has enabled pupils to take part in subject teachers’ teaching in certain subjects. Aside from that, they have been taught by a special class teacher. Pupils’ reserves of strength have been taken into account while planning their teaching. The pupils have had an opportunity to take part in the lessons of subject teachers either in their own remote group’s class or in a mainstream education class.
The special school requested to have research conducted on their remote group. This thesis aimed to provide information about pupils’ and their parents’ experiences in the pupils’ learning and other parts of school attendance while being part of the remote group. The theoretical framework describes autism spectrum disorder as a neurodevelopmental disorder. This thesis highlights the disorder’s manifestation in a school environment and in social interaction. Inclusion is described as a part of Finnish comprehensive school. Parents’ role in the school attendance of pupils with autism spectrum disorder has also been taken into account. This thesis is a qualitative case study. Data was collected by using two different questionnaires and a semi-structured interview. Almost all pupils in the group and half of their parents took part in our questionnaires. In addition, three pupils were interviewed. Data was analyzed by using content analysis and descriptive analysis.
Subject teachers’ classes have enhanced the pupils’ learning and increased their motivation for studying. According to the pupils and their parents, the pupils’ stress level has not changed remarkably compared to earlier. Functioning in a big group seems to vary individually, especially when it comes to needing help from the remote group’s adults. The parents have reported that the pupils’ social skills have developed while studying in the remote group. The pupils have felt that social interaction, especially with the other pupils in their class, is important to them. Because this was a case study, these results can’t be generalised. However, the results seemed to be in a line with earlier studies. On grounds of the pupils’ and parents’ experiences, the operating model has been useful
