Abstract. Globalisation has made moving between countries easier than ever before which is also visible in the growing numbers of bilingual families residing in countries that have traditionally been monolingual. Acquiring multiple languages since childhood and strategies involved have been widely research, however, parental experiences and perceptions on the phenomenon are not gaining as much attention. Reasons and meanings behind passing on one’s mother tongue, which in this thesis will be referred to as heritage language, have still been researched in the past too. Experiences and strategies have often been strongly focused on linguists’ observations in their own families and measured the language levels achieved during the process. This thesis work aims to look into parental experiences and feelings in relation to bilingual upbringing without attempt to measure outcomes of their choices. Additionally, the study will examine definitions and concepts that are sometime linked with bilingualism, and their mean- ing to forming a bilingual identity. Finnish migrants were chosen as focus group to limit the experiences to touch passing on the heritage language and to see possible connections caused by the shared cultural background. Approach selected for the study is qualitative content analysis which allowed diverse examination of the experiences included in the data.
Themes raised from the data were as follows: reasons and starting points behind passing on the heritage language, changes in thoughts and situations, use of the languages in everyday life, methods in practice, environments’ reactions, parents’ thoughts on children’s language levels and visions of the future of bilingualism. In addition, attention was paid to meaning of cultural identity and language competence, and how they possibly defined bilingualism. The data showed how diverse the phenomenon is. Bilingualism is experienced differently in each family and practices are strongly based on individual needs and situations. Language competence and identity appeared in the data, but it was not possible to make solid conclusion of how Finnish migrants define bilingualism. However, the responses did show how parents separated different skills of language competence and they appeared to understand the sensitivity and complexity of the phenomenon. Ultimately the responses highlighted the joy of bilingual- ism and how rewarding experience it was for the family. The parents had positive attitudes to- wards bilingualism and hoped the phenomenon and awareness of it would keep growing in the future. At the end it is suggested that future research could look into whether parents’ definitions of bilingualism affect children’s language identity, and if they do how? Researching how definitions and thoughts are altered in new environments and situations could also produce interesting information on the phenomenon. Lastly research on shared views and definitions of bilingualism inside a culture could bring in fruitful information to support identity formation and language acquisition of bilingual children.Tiivistelmä. Globaalin liikkuvuuden ansiosta kaksi- ja monikieliset perheet ovat lisääntymässä myös maissa, jotka ovat perinteisesti toimineet pääasiassa yhdellä kielellä. Useamman kielen yhtäaikaista omaksumista lapsuudessa, sekä siihen liittyviä strategioita, on tutkittu laajasti, mutta vanhempien kokemukset ja näkemykset ilmiöstä eivät aina pääse esille yhtä laajasti. Oman äidinkielen, josta tässä tutkimuksessa puhutaan perintökielenä, siirtämiseen liittyviä merkityksiä ja syitä on kuitenkin tutkittu aiemminkin. Kokemukset ja strategiat ovat kuitenkin monesti painottuneet kielitieteilijöiden havaintoihin omissa perheissään, sekä keskittyneet mittaamaan niiden tuottamia tuloksia kielitasoissa. Tämän tutkielman tarkoitus onkin perehtyä vanhempien omiin tuntemuksiin ja kokemuksiin monikielisestä kasvatuksesta mittaamatta heidän valintojensa tuloksia. Samalla tutkielma tarkastelee esille nousevia määritelmiä, joita kaksi- ja monikielisyyteen saatetaan liittää, sekä niiden mahdollista merkitystä monikielisen identiteetin rakentumiseen. Tutkittaviksi valikoituivat ulkosuomalaiset vanhemmat, jotta kokemukset rajautuisivat juuri perintökielen siirtämiseen, mikä mahdollistaisi yhteisen kulttuuritaustan vaikutuksen tarkastelun. Tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitui kvalitatiivinen sisällönanalyysi, joka mahdollisti aineistosta nousevien kokemusten laajan tarkastelun.
Aineistosta nostettiin esille syyt ja alkutilanteet, joiden pohjalta vanhemmat olivat päätyneet siirtämään perintökieltä, ajatusten ja tilanteiden muutokset, kielten käyttö arjessa, eri strategioiden toimivuus, ympäristön reaktiot, vanhempien kokemukset lastensa kielitasosta sekä näkemykset monikielisyyden tulevaisuudesta. Kokemusten ohessa huomiota kiinnitettiin myös kulttuuri-identiteetin ja kieleen liittyvän kompetenssin merkitykseen kasvatuksessa ja siihen, miten ne mahdollisesti toimivat monikielisyyden määritelminä. Aineisto toi esille ilmiön moninaisuuden ja sen, kuinka tapaus- ja tilannekohtaisesti monikielisyyttä toteutetaan ja koetaan perheissä. Identiteetti ja kompetenssi nousivat esille, mutta aineisto ei anna yksiselitteistä määritelmää siitä, miten ulkosuomalaiset yleisesti määrittelevät monikielisyyden. Vastauksista käy kuitenkin esille, kuinka vanhemmat erittelevät kielen hallinnan eri alueisiin, sekä ymmärrys monikielisen kasvatuksen haasteista ja sensitiivisyys sen saralla. Päällimmäisenä tunteena kokemuksista kuitenkin heijastuu vanhempien pääasiassa positiivinen asenne monikielistä kasvatusta kohtaan sekä sen tuottama ilo ja palkitsevuus, kuten myös toive ilmiön laajentumisesta ja ymmärryksen lisääntymisestä. Tutkimuksen pohjalta nousi useampia jatkotutkimusehdotuksia, kuten millainen vaikutus vanhempien monikielisyyden määrittelyllä on lapsen kieli-identiteettiin ja miten käsitykset ja määritelmät muuttuvat uudessa ympäristössä tai kokemuksen myötä. Myös kulttuurissa jaettujen käsitysten ja määritelmien tutkimus voisi olla hedelmällistä monikielisesti kasvavien lasten identiteetin ja kielten kehityksen tukemiseksi
