Tiivistelmä. Tässä sanastontutkimusta, sanasemantiikkaa ja deskriptiiviverbien tutkimusta edustavassa pro gradu -tutkielmassa tutkin ”Pienen Kainuun murteen verbisanaston” liikeverbien semantiikkaa ja deskriptiivisyyttä. Minna ja Maiju Seppäsen vuodesta 2002 lähtien internetiin kokoamaan sanastoon kuuluu kokonaisuudessaan 132 murreverbiä merkityksineen ja esimerkkivirkkeineen, mutta varsinainen aineistoni koostuu 40 liikeverbistä. Olen selvittänyt, kuinka hyvin kunkin aineistossa esitetyn verbin tarkoite vastaa sanakirjoissa olevia samojen sanojen merkityksiä.
Päätavoitteenani on ollut selvittää kyseisten verbien deskriptiivisyyttä aineistoni perusteella sekä tehdä näkyväksi se, mikä tekee juuri kyseisistä verbeistä deskriptiivisiä. Tämän olen toteuttanut siten, että olen muodostanut Jarvan (2003) ja Jääskeläisen (2013) väitöskirjojen pohjalta seitsemän deskriptiivisille verbeille ominaista piirrettä. Näistä piirteistä muodostetut luokat ovat monimerkityksisyys, merkityksen tilannesidonnaisuus, silmiinpistävyys ja affektiivisuus, äänteellinen variaatio, äänteiden distribuutio, suosikkijohtimet ja morfologiset kaavat sekä esiintyminen koloratiivikonstruktiossa. Olen analysoinut, missä aineiston lekseemeissä kukin piirre esiintyy ja miten se näkyy kyseisten verbien rakenteessa. Piirteiden esiintymismäärän perusteella olen tutkinut, mitkä sanat ovat erityisen deskriptiivissävyisiä ja missä verbeissä piirteitä esiintyy vähemmän.
Aineiston kaikissa 40 sanassa on äänteiden distribuutiota. Suosikkijohtimia ja affektiivisuutta esiintyy kumpaakin 35 sanassa. Monimerkityksisyyttä on 32 lekseemissä. Äänteellistä variaatiota on 11 verbissä, neljä lekseemeistä esiintyy koloratiivikonstruktiossa, eikä tilannesidonnaisuutta ole yhdessäkään aineiston sanoista. Kokonaisuudessaan deskriptiivisiä piirteitä esiintyy aineistossa huomattavan paljon, sillä jokaisessa verbissä toteutuu 2–5 piirrettä. Piirteiden yleisyys aineistossa osoittaa osaltaan todeksi väittämän, jonka mukaan Kainuun murteissa, kuten muissakin savolaismurteissa, on erityisen paljon deskriptiivistä sanastoa.
Valtaosalle aineiston verbeistä, jopa 29 lekseemille 40:stä, löytyy ainakin läheinen merkitys lähteiden kanssa. Näistä 17 verbin merkitykset ovat täsmäävät sekä aineistossa että käyttämissäni sanakirjalähteissä. 12 verbin kohdalla merkitykset ovat läheiset, mutta eivät aivan vastaavat. Viiden lekseemin merkitykset eroavat toisistaan aineistossa ja lähteissä, eikä kuudesta verbistä ole riittävästi tietoja, jotta semanttinen analyysi olisi mahdollista tehdä.
Koska jokaisessa aineiston verbissä toteutuu vähintään kaksi deskriptiivistä piirrettä ja yleensä paljon useampi piirre ja kielitajunikin mukaan sanat ovat deskriptiivisiä, olen voinut melko yksiselitteisesti todeta kaikki aineiston sanat deskriptiivisiksi tai ainakin deskriptiivissävyisiksi. Valtaosalle aineiston verbeistä löytyy lähteistä ainakin läheinen merkitys, joten tarkoitteet ovat semanttisesti melko samankaltaisia
