Tiivistelmä. Tutkielma käsittelee Neuvostoliiton propagandan ilmenemismuotoja Vasily Azhajevin Kaukana Moskovasta-teoksessa. Kyseessä on sosialistisen realismin, Neuvostoliittolaisen propagandakirjallisuuden, klassikko. Neuvostoliiton kirjallisuus oli todella vahvasti riippuvainen yhteiskunnan politiikasta ja filosofiasta. Tutkimuksessa perehdytään näiden poliittisten instituutioiden vaikutukseen Kaukana Moskovasta -teoksen henkilöhahmojen kuvailussa.
Teoksen ensimmäinen tulkinnallinen osio käy läpi Leninin filosofiassa esillä ollutta alkuvoimaisuus-tiedostus-oppositiota ja sen ilmenemistä sosialistisen realismin esimerkkiteoksessa, Dimitri Furmanovin Tsapajevissa. Tämän perusteella jaottelen Kaukana Moskovasta -teokset heidän kirjallisiin tyyppeihinsä.
Sen jälkeen läyn läpi Kaukana Moskovasta -teoksen henkilöhahmot ja keskityn heidän luonteensa ja ulkomuotonsa kuvailuun. Käsittelen myös heidän sijoittumistaan suhteessa sosialistisen realismin historiaan.
Opinnäytteen neljännessä luvussa käsittelen henkilöhahmoja heidän yhteiskunnallisen luokkansa perusteella ja esitän joukon yksityiskohtia, joista voi erottaa poliittisesti suositut kommunistiset henkilöhahmot poliittisesti negatiivisista eli valkoisista tai vastavallankumouksellisista.
Tutkimustuloksina löysin monenlaisia henkilöhahmon kuvailuun ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä piirteitä. Teoksen positiiviset henkilöhahmot ovat fyysisesti työn läheisyydessä, kun negatiiviset ovat byrokraattisia ja poissa työmaalta. Fyysisesti kommunistit ovat terveempiä ja suoraselkäisempiä kuin negatiiviset. Negatiivisilla henkilöhahmoilla sen sijaan on toistuvia sairauden merkkejä.
Esitin myös teoriani harmaiden hiuksien symbolisesta merkityksestä teoksen henkilöhahmojen sisäisen maailman kuvaajina. Teoksen negatiiviset henkilöhahmot harmaantuvat ennenaikaisesti, kun taas positiiviset henkilöhahmot harmaantuvat hitaasti tai ei ollenkaan.
Kun positiivinen sankari harmaantuu hiuksiltaan, se on merkki hänen mielenterveytensä murenemisesta. Koska Kaukana Moskovasta -teos on sosialistisen realismin perinteen mukaan positiivista, tämä hiusten harmaantuminenkin katoaa teoksen lopussa.
Kiinnitin myös huomiota siihen, miten sosialistinen realismi ei ole muodoltaan suinkaan realistista, vaan sisältää aineksia vanhemmasta klassismista ja draamasta. Näin on esimerkiksi teoksen henkilöasetelmassa, joka muistuttaa ylösalaisin käännettyä säätyklausuulia
