Tiivistelmä. Tämä kasvatustieteen pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia johtamisrakenteita yläkouluissa käytetään sekä minkälaisia käsityksiä rehtoreilla ja opettajilla on jaetusta johtamisesta yläkoulussa. Tehty tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena fenomenografisella menetelmällä, joka korostaa kollektiivisten kokemusten ja käsitysten merkityksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä kyselyllä, johon osallistui neljä yläkoulua eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata. Aineiston keräämisessä käytettiin lumipallo-otantaa, jossa koulujen rehtorit ohjasivat kouluissa kyselyn vapaaehtoisille tutkimukseen osallistuneille. Kyselyyn osallistui kaksi rehtoria ja kahdeksan opettajaa.
Tutkimuksen perusteella selvisi, että tutkimukseen osallistuneiden yläkoulujen johtaminen perustui Suomessa yleisesti käytössä olevaan johtamisrakenteeseen, joka koostuu rehtorista, apulais- ja vararehtorista sekä opettajien keskuudesta valitusta koulun johtoryhmästä. Kouluissa tehtäviä, vastuuta ja valtaa jaetaan myös työryhmille. Tehtäviä delegoidaan myös yksittäisille henkilöille. Koulujen toiminta perustuu demokratiaan, jota toteutetaan eri tehtävissä ja päätöksenteossa. Johtamisrakenteissa korostuu rehtorin merkitys.
Rehtorien ja opettajien käsityksissä jaetusta johtamisesta korostui tutkimustuloksissa koulun tehtävien uudelleen jakautuminen, päätöksenteko, luottamus, demokratia, suunnitelmallinen tiedottaminen, innovatiivisuus sekä työhyvinvointi. Jaetun johtamisen nähtiin keventävän yksilöiden työkuormaa sekä lisäävän työn mielekkyyttä ja sitoutumista. Tuloksissa koettiin tärkeäksi, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin, varsinkin, jos päätökset koskettavat itseä. Jaettu johtaminen vaatii toteutuakseen resursseja, aikaa, ja huojennuksia opetusvelvollisuudesta
