Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani aiheena on määriteosan äly polysemia. Olen tutkinut, millaisia merkityksiä sanalla äly on yhdyssanan määriteosana toimiessaan ja voiko uusien äly-alkuisten sanojen ilmaantuminen suomen kieleen olla merkki kieliopillistumisesta. Olen myös esittänyt tutkimuksen kannalta oleellisia kuvausmalleja ilmiön havainnollistamiseen. Tutkimusaineistoni on ladattu Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä Nykysuomen sanatietokannasta, jota sanakirjatoimittajat käyttävät työssään. Kyseiseen tietokantaan kirjataan ylös suomen kielen uusia sanoja. Aineisto ei ole julkisesti saatavilla, mutta olen saanut tietokannasta ladattuja sanalippuja tutkimuskäyttöön.
Tutkimukseni voi nähdä kuuluvan osaksi suomen yhdyssanatutkimusta. Lisäksi työssäni tulee esille kieliopillistumisilmiön teoreettinen viitekehys, jota esimerkiksi Berndt Heine ja Tania Kuteva (2006) sekä Krista Ojutkangas (2001) ovat käsitelleet teoksissaan. Työssäni hyödynnän myös Geert Booijn (2010) konstruktiomorfologiaa, jonka avulla on mahdollista kuvata sanatason konstruktioita. Polysemian käsite on myös läsnä tutkimuksessani.
Tutkimusmetodinani olen käyttänyt semanttista luokittelua. Olen jakanut aineistoni sanat merkitysluokkiin yhdyssanan alkuosan merkityksen perusteella. Tutkimuksestani käy ilmi, millaisia merkityksiä määriteosalla äly on nykysuomen uudismuodosteissa. Lisäksi tutkimuksessani tulee ilmi, millaisia ovat prototyyppiset yhdyssanat kussakin merkitysluokassa. Aineistostani löytyy myös sanoja, joiden määriteosat eivät selvästi edusta yhtä merkitysluokkaa, joten olen sijoittanut tällaiset tapaukset marginaalisiin merkitysluokkiin. Olen myös esittänyt työssäni oman skenaarioni siitä, miten älyn merkityksen laajentuminen on edennyt viime vuosikymmeninä.
Tutkimustulokseni antavat syytä olettaa, että älyn tapauksessa on mahdollisesti käynnissä kieliopillistuminen varhaisessa vaiheessa ja että kieliopillistuminen on käynnistynyt yhdyssanan määriteosan kautta. Tutkimuksessa hyödyntämäni konstruktiomorfologian kuvausmalli soveltuu hyvin älyn kaltaisen sanan eri merkitysten kuvailuun. Tutkimuksessani nousee selvästi esille seitsemän merkitystä määriteosalle äly: ’järkeä, ymmärrystä sisältävä’, ’havainnoiva, tarkkaileva’, ’mukautuva’, ’tietokonemainen’, ’itseohjautuva’, ’tietoa sisältävä’ ja ’seurantajärjestelmään liitetty’.
Tutkimustani voi hyödyntää tulevaisuudessa suomen yhdyssanojen tutkimuksessa. Käyttämääni aineistoa ja metodia on mahdollista soveltaa myös muiden määriteosien kuin äly merkitysten tutkimiseen. Myös yhdyssanojen edusosien tutkimuksessa työstäni voi olla hyötyä
