Tiivistelmä. Lukupiiriharrastus on kahden viime vuosikymmenen aikana tullut suosituksi niin Suomessa kuin muualla. Harrastuksen ydin on yleensä yksilöllisesti tapahtuva lukeminen yhdistettynä kokoontumiseen, jossa ryhmä keskustelee luetusta kirjasta. Pro gradu -työssäni tutkin niin lukupiiriharrastajien lukijataustoja kuin heidän harrastustaan, erityisesti lukupiirissä käytävää keskustelua. Etsin myös syitä lukupiirien nykyiseen suosioon.
Kirjallisuussosiologian alaan kuuluva tutkimus tarkastelee lukupiirejä lukemisen tutkimuksen viitekehyksessä. Teoriataustaksi esittelen lukijatutkimuksen keskeisiä suuntauksia: fenomenologista tutkimusta, reader–response -teoriaa sekä reseptiotutkimusta. Yhteisöllisen lukemisen muotona lukupiireillä on pitkä historia, jonka voidaan nähdä ulottuvan luku- ja kirjoitustaidon syntyyn saakka. Esittelen tätä historiaa ja lukupiirien edeltäjiä, mutta myös tällä hetkellä Suomessa toimivien piirien piirteitä.
Tutkimusotteeltaan kvalitatiivisen tapaustutkimuksen aineisto on koottu neljästä Oulussa toimivasta lukupiiristä, joista kolme voidaan luokitella vapaisiin ja yksi ohjattuihin, julkisen tahon organisoimiin ryhmiin. Primaariaineisto koostuu 32 kyselylomakkeella ja neljällä puolistrukturoidulla haastattelulla saaduista tiedoista. Aineisto on koottu vuosina 2011–2013.
Lukupiiriharrastajien enemmistö kiinnostui lukemisesta jo varhain. Lukemisen määrä saattoi vaihdella kausittain, mutta kaikki lukivat enemmän kuin väestö keskimäärin. Lukuvalintoja leimasi monipuolisuus ja usein myös itsensä haastaminen. Kirjan sijoittuminen reaalimaailmaan ja yhteys lukijan omaan elämään koettiin positiivisena.
Luetusta kirjasta ryhmässä käytävä keskustelu vaihteli ryhmien ja kokoontumiskertojen välillä paljon. Ohjatuissa ryhmissä pysyttiin asiassa paremmin kuin vapaissa ryhmissä, joissa sosiaalisten suhteiden merkitys oli tärkeämpi. Hyvän lukupiirikeskustelun edellytyksinä nähtiin avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Keskustelun antoisuus riippui monista seikoista, joista tärkeimmäksi lukijateorian valossa arvioin käsiteltävän kirjan; sen on tarjottava riittävää tulkinnallista väljyyttä, jotta lukijat voivat täydentää siinä esiintyviä epämääräisyyskohtia yksilöllisillä tavoillaan ja omien kokemustensa pohjalta. Näin lukupiiriläiset rikastuttavat toistensa lukukokemuksia erilaisilla tulkinnoilla ja yhdessä keskustellen etsivät teoksen ydintä. Myös lukijan aktiivinen rooli sekä lukiessa että keskusteluun osallistujana on merkityksellinen.
Lukupiiri muodostaa kokonaisuuden, jossa yhdistyvät lukeminen ja sosiaalisuus riittävän väljässä mutta toisaalta sitouttavassa muodossa. Seuran, yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden vaalimisen lisäksi haettiin haastetta lukuharrastukseen, lukuvinkkejä ja omien lukukokemusten avartamista keskustelun kautta, sekä toisaalta rauhoittumisen kokemuksia.
Lukupiireihin liittyvä tutkimus on Suomessa toistaiseksi melko vähäistä. Siksi uusia tutkimusaiheita ja -mahdollisuuksia on paljon. Myös lukupiiritoiminnan nykylaajuuden tarkempi selvittely olisi kiinnostava, joskaan ei useiden lukupiirien epävirallisen luonteen vuoksi erityisen helppo tehtävä
