Abstract
Animals pass information about their sexual availability and quality as a mate with sexual signals. The evolution of sexual signals is also affected by the preference of choosing mates and the properties of the signaling environment. Under the effects of these factors, signalers often have to compete over the limited number of potential mates, leading to the most attractive individuals to be more likely selected than others. However, those with lower mate attraction success may take advantage on other signalers or the signaling environment to increase their mate attraction probabilities. Although sexual signals and competition are more prominent in males than in females, females have a wide range of sexual signals they may use in competition over mates.
In my thesis, I study how the social and visual environment affects female sexual signaling. I use field and laboratory experiments, as well as field measurements, to investigate how the light environment and the relative signal intensity of a competitor affect the use and properties of a visual female sexual signal. As my study species, I use the European common glow-worm (Lampyris noctiluca) whose flightless females glow at night to attract flying males. Large females produce brighter glow, which is preferred by males.
The results show that female sexual signals are shaped by both social and visual environments, but also by the characteristics of signalers. A rival affected the signaling location, as females increased the distance to a brighter competitor. A dimmer rival did not affect signaling location, but the onset of glowing was significantly later when the distance to the rival at the start of the experiment was shorter. Moreover, with a competitor, the onset of glowing depended on body size so that large females started to glow earlier. Body size and glow intensity increased towards the north, which likely maintains the female visibility to males in the bright summer nights of higher latitudes. My results suggest that females may be able to assess their attractiveness in relation to others and change their signaling behavior accordingly. Signaling environments, in turn, may cause selection pressure to increase visibility to males, causing a latitudinal cline in signal intensity and body size.Tiivistelmä
Eläimet viestivät seksuaalisten signaalien avulla lisääntymisvalmiudestaan ja laadustaan parittelukumppanina. Signaalien kehittymiseen vaikuttavat kuitenkin myös valikoivien kumppaniehdokkaiden mieltymykset sekä signalointiympäristön ominaisuudet. Näiden vaikuttavien tekijöiden lomassa signaloijien on usein kilpailtava niukemmasta määrästä kumppaneita, jolloin houkuttelevimmat yksilöt valikoituvat muita herkemmin. Heikommin menestyvät voivat kuitenkin käyttää kilpailijoita tai ympäristöä hyväkseen lisääntyäkseen. Vaikka seksuaalisignaalit ja -kilpailu ovat huomattavampia koirailla kuin naarailla, naarailla on monipuolinen joukko signaaleja, joita ne voivat käyttää kilpaillakseen parittelukumppaneista.
Väitöskirjassani tutkin, kuinka sosiaalinen ja visuaalinen ympäristö vaikuttavat naaraan seksuaaliseen signalointiin. Tutkin kenttä- ja laboratoriokokein sekä kenttämittauksin, kuinka kilpailijoiden kirkkaus ja valoympäristön ominaisuudet vaikuttavat naaraan visuaalisen seksuaalisignaalin käyttöön ja ominaisuuksiin. Käytän tutkimuslajina kiiltomatoa (Lampyris noctiluca), jonka naaraat loistavat öisin houkutellakseen lentäviä koiraita. Suuret naaraat tuottavat kirkkaamman loisteen, jota koiraat suosivat.
Tulokseni osoittavat, että naaraiden seksuaaliseen signalointiin vaikuttavat sekä sosiaalinen että visuaalinen ympäristö, mutta myös signaloijien ominaisuudet. Kilpailija vaikutti signalointipaikan valintaan, kun naaraat kasvattivat etäisyyttä kirkkaampaan kilpailijaan. Himmeämpi kilpailija vaikutti signalointipaikan sijasta -aikaan naaraiden loistaessa myöhemmin, kun etäisyys kilpailijaan kokeen alussa oli lyhyempi. Lisäksi signalointiajankohta kilpailijan läsnä ollessa riippui ruumiinkoosta niin, että suuret naaraat loistivat aiemmin. Loisteen kirkkaus sekä naaraan koko kasvoivat pohjoista kohti, mikä todennäköisesti ylläpitää naaraan näkyvyyttä koiraille kirkkaissa kesäöissä. Tulokseni antavat ymmärtää, että naaraat saattavat kyetä tunnistamaan houkuttelevuutensa suhteessa muihin naaraisiin ja muuttamaan signalointikäyttäytymistään sen mukaan, niiden ruumiin koon myös vaikuttaessa signalointiin. Signalointiympäristö voi puolestaan aiheuttaa valintapaineen olla näkyvämpi koiraille, synnyttäen pohjois-eteläsuuntaisen trendin signaalin voimakkuudessa ja ruumiin koossa
