Tiivistelmä. Synnynnäisten sydänvikojen raskaudenaikainen diagnostiikka on kehittynyt Suomessa 2010 käyttöön otetun valtakunnallisen sikiön vaikeiden kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontaohjelman myötä. Diagnostiikan sekä syntymän jälkeisten hoitomahdollisuuksien kehittyminen ovat parantaneet synnynnäisten sydänvikojen ennustetta. Merkittävän sydänvian diagnosointi raskausaikana mahdollistaa viiveettömän hoidon lapselle, sillä synnytys voidaan suunnitella ennakoivasti ja lapsi voidaan siirtää optimaalisimpaan hoitopaikkaan äidin kohdussa. Vaikean sydänvian raskaudenaikainen sydänvikadiagnoosi voi johtaa myös raskauden keskeytykseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa synnynnäisten sydänvikojen esiintyvyydestä ja löytyvyydestä sikiöseulonnoissa Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) alueella vuosina 2015–2017. Tiedot kerättiin sairauskertomuksista OYS:n ESKO- ja IPANA-potilastietojärjestelmistä. Tulokset taulukoitiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Aineisto koostui 179 potilaasta. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan jatkossa käyttää seulonnan ja potilasneuvonnan parantamiseen.
Tutkimuksessa sydänvikojen esiintyvyydet olivat aiempien tutkimusten kanssa samankaltaista ja sydänvikojen löytyvyys on OYS:n erityisvastuualueella hyvä. Lisäksi tulokset ovat vertailukelpoisia kansallisiin tuloksiin. Raskausaikana löytyi vaikeista syanoottisista sydänvioista 84,4%. Vaikeiden sydänvikojen hyvä löytyvyys on tärkeää, sillä ne vaativat yleensä hoitoa ja toimenpiteitä heti syntymän jälkeen sekä voivat ilman ennakoivaa valmistautumista johtaa lapsen menehtymiseen. Vaikeista syanoottisista sydänvioista yksikammioiset sydämet, valtasuonten transpositio (TGA), ebsteinin anomaliat ja molempien valtasuonten lähteminen oik. kammiosta -tyyppiset viat (DORV) diagnosoitiin kaikki jo raskausaikana. Sen sijaan Fallot’n tetralogian löytyvyys oli 66,7%, joten sen diagnosoinnissa voidaan todeta olevan parannettavaa.
Sunttivikojen ja virtausestevikojen löytyvyys oli odotetusti huonompaa. Raskausaikana löytyi sunttivioista 27,1% ja virtausestevioista 18,2%. Sunttivioista kammioväliseinäaukkojen osuus oli merkittävä ja se on haastellinen raskausaikana diagnosoitava sydänvika. Kammioväliseinäaukkojen löytyvyyttä arvioitiin myös erikseen huomioimalla vain hoitoa vaatineet, jolloin löytyvyys oli parempi 42,9%. Virtausestevikojen diagnosointi edellyttäisi odotetusti usein normaalia seulontatutkimusta tarkempaa tutkimusta
