Alakoulun luokanopettajien varhennetussa kieltenopetuksessa käyttämiä työtapoja ja niiden valitsemiseen vaikuttaneita tekijöitä

Abstract

Tiivistelmä. Kaikki ensimmäisen vuosiluokan oppilaat aloittivat Suomessa keväällä 2020 varhennetun A1-kielen opiskelun, valtioneuvoston asettaman asetusmuutoksen vuoksi. Varhennetulla kieltenopetuksella tarkoitetaan kieltenopetusta, joka alkaa varhaisemmassa vaiheessa suhteutettuna aikaisempaan kielenopetukseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä työtapoja luokanopettajat käyttävät varhennetun kielen opetuksessa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet näiden työtapojen valitsemiseen. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan varhennetun kieltenopetuksen lisäksi kielenoppimisteorioita ja vieraan kielen opetusmenetelmiä. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielmassa on haluttu tuoda esiin opettajien käsityksiä ja kokemuksia tutkimusaiheesta, minkä vuoksi lähestymistavaksi valikoitui fenomenografia. Tutkimusaineisto koostuu kahdestatoista (n=12) litteroidusta teemahaastattelusta, joiden analysoinnissa on hyödynnetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittavat, että luokanopettajien suosituimpia työtapoja varhennetussa kieltenopetuksessa ovat laulujen kuunteleminen ja laulaminen, erilaiset leikit sekä pari- ja ryhmätyöskentely. Näitä työtapoja jokainen haastateltavista käyttää opetuksessaan. Suosittuja työtapoja ovat myös pelit, draama ja tarinoiden kuunteleminen. Toiminnalliset työtavat korostuvat jokaisessa haastattelussa. Työtapojen valintaan vaikuttavat erityisesti opetustila, oppilaiden osaamistaso ja oppilaiden toiveet. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajat käyttävät useita eri työtapoja opettaessaan varhennettua kieltä. Työtapojen valinta riippuu laajalti opetustilasta, resursseista, opettajasta, hänen asenteestaan, ammattitaidostaan, sekä toisinaan jopa rohkeudestaan kokeilla uutta. Tutkielmassa on pyritty noudattamaan rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta jokaisessa tutkielman vaiheessa, mikä liitetään hyvään tieteelliseen käytäntöön. Tutkielmaa tehdessä objektiivisuus on pyritty säilyttämään tiedostamalla omat ennakkotiedot, uskomukset, arvot ja tavoitteet aiheeseen liittyen. Tutkijatriangulaation on koettu vaikuttavan positiivisesti tutkielman luotettavuuteen. Tutkijatriangulaatiolla tarkoitetaan tutkimusta, jossa useampi kuin yksi tutkija tutkii samaa ilmiötä. Tutkimustulokset ovat suuntaa antavia, sillä aineisto on pieni eivätkä tulokset ole tämän takia yleistettävissä. Tutkielmasta voi kuitenkin olla hyötyä kentällä toimiville opettajille ja opettajankoulutukselle. Kentällä toimivat opettajat voivat saada uusia ideoita varhennetun kieltenopetuksen toteuttamiseen ja tutkielma voi kannustaa opettajia pohtimaan tekijöitä, jotka vaikuttavat työtapojen valintaan. Tutkielma voi myös innoittaa alan tutkijoita tutkimaan aihetta enemmän. Tutkielman toivotaan herättävän keskustelua opettajankoulutuksen laitoksella siitä, pitäisikö varhennetun kieltenopetuksen tuloon vastata

    Similar works