Zur Graphik Novel „Blitzkrieg der Liebe“ finnisch – deutsch:eine qualitative Übersetzungsanalyse aus dem kulturellen Blickwinkel im deutschsprachigen Sammelband der finnischen Comicserie „Eero“

Abstract

Abstract . In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird analysiert, wie die ersten vier Alben in finnischsprachigen Comicserie „Eero“ ins Deutsche übersetzt wurden. Diese Alben wurden in der deutschsprachigen Veröffenlichung zum Sammelband gesammelt und wurden als eine Einheit publiziert. In dem übersetzten Sammelband „Blitzkrieg der Liebe“ wurden Übersetzungentscheidungen der Übersetzerin der Graphic Novel analysiert. Die Übersetzungsentscheidungen wurden aus dem kulturellen Blickwinkel untersucht. Sowohl sprachliche Übersetzungsentscheidungen als auch das Übersetzen von bildlichen Hinwisen in der Zielsprache wurden analysiert. Für die Analyse wurden sowohl solche Sprechblasentexte gewählt, die interessant aus der kulturellen Perspektive sind, als auch solche gezeichneten Bilder und Szenen, die bildliche Elemente aus der finnischen Kultur enthalten. Das Übersetzen von bildlichen Hinweisen in deutsche Sprache betrifft Situationen, wo etwas in einem Comic gezeigt wird, aber nicht sprachlich erzählt wird. Diese verursacht ein Problem für den ÜbersetzerIn, und das Problam kann durch Veränderungen oder Ergänzungen in der Überzetzung gelöst werden. Diese Forschung wurde als eine qualitative Forscung durchgeführt. Solche Ausdrücke, Szenen und Panels, die entweder kulturell oder für die Verständnisse der Geschichte wichtig sind, wurden ausgewählt und es wurde untersucht, ob sie in der Übersetzung beachtet wurden. Die Themen dieser Pro-Gradu-Arbeit sind finnischer Alltag und finnische Kultur, der Alkoholismus des Vaters, Opas Rolle als ein Veteran, Natur und Handwerk/Selbstgemachtes. Am Ende wurden auch Ergänzungen und Veränderungen in der Übersetzung analysiert. In der Analyse wurden funktionalen Überzetzungstheorien und Klaus Kaindls Wortspielkategorien, die für Comicübersetzung geeignet sind. Eine Umfrage für deutschsprachge LeserInnen wurde auch gemacht, um herauszufinden, wie deutschsprachige LeserInnen die vorgestellten bildlichen Szenen verstehen würden, wenn sie nicht in der Übersetzung beachtet werden. Die Umfrage wurde in Google Forms ausgeteilt, und sie wurde unter deutschsprachigen Studierenden verbreitet. Die Umfrage wurde 38 Mal ausgefüllt und die Alterstruktur der Befragten was ziemlich breit: von 14 bis 67 Jahren. „Männlich“ wurde 22 Mal ausgewählt, „weiblich“ 16 Mal ausgewählt. In der Analyse wurde herausgefunden, dass Sprechblasentexte in einigen Szenen in „Blitzkrieg der Liebe“ verändert wurden, um kulturelle Hinweise besser auszudrücken. Wenn es keine Erklärungen gab, wurden Übersetzungsvorschläge und -verbesserungen gegeben, die das behandelte Material deutlicher für deutschsprachige LeserInnen machen würden. Der Umfrage zeigt, dass die gemachten Veränderungen waren nötig entweder um die kulturellen Hinweisen zu erklären, aber es wurde auch herauszufinden, dass einige Kulturunterschiede hätten besser notiert werden. Zum Schluss kann gesagt werden, dass die kulturellen Hinweise am meisten notiert wurden und in der Übersetzung gut übertragen. In einzelnen Szenen hätte die Übersetzung besser gemacht werde können entweder aus kulturellem Hinblick oder laut funktionalen Übersetzungstheorien. Veränderungen in der Übersetzung waren gut begründet in Szenen, wo sie gemacht wurden.Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman kohteena on saksaksi käännetyn ja alun perin suomenkielisen sarjakuvasarja "Eeron" neljä ensimmäistä albumia. Albumit koottiin saksankielisessä julkaisussa yhdeksi kirjaksi ja julkaistiin yhtenä kokonaisuutena. Saksannetusta kirjasta "Blitzkrieg der Liebe" tutkittiin käännösvalintoja, joita sarjakuvaromaanin kääntäjä oli tehnyt. Käännösvalintoja tutkittiin kulttuurin näkökulmasta. Käännösvalinnoissa tutkittiin sekä kielestä kieleen tehtyjä käännöksiä, että kuvasta kieleen siirrettyjä käännöksiä. Tutkielmaan valittiin kulttuurisesta näkökulmasta mielenkiintoisia repliikkejä, sekä vain kuvallisesti esitettyjä suomalaisen kulttuurin elementtejä. Kuvallisten vihjeiden sanallisesti saksaksi kääntämisessä on kyse alkuperäistekstin tilanteista, jotka sarjakuvassa näytetään, mutta joita ei kerrota. Tämä aiheuttaa kääntäjälle ongelman, jonka voi ratkaista sisällyttämällä kuvalliset kulttuuriset vihjeet saksannokseen muuttamalla käännöstä. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kirjoista poimittiin kielellisiä ilmauksia sekä joko kulttuurisesti tai tarinan kannalta merkittäviä kuvallisia kohtauksia tai vihjeitä, joiden kohdalla tutkittiin, oliko niitä huomioitu saksankielisessä käännöksessä. Tutkimuksen teemoiksi valikoituivat suomalainen kulttuuri ja arki, Eeron isän alkoholismi, Eeron isoisän rooli sotaveteraanina, luonto sekä käsityöt. Lopuksi käsiteltiin käännökseen tehtyjä muutoksia. Tutkimuksen apuna käytettiin mm. funktionaalista käännösteoriaa sekä Klaus Kaindlin erityisesti sarjakuvakääntämiseen luotuja käännöskategorioita. Tutkimuksen tueksi tehtiin saksankielisille lukijoille kyselytutkimus, johon saatiin 38 vastausta. Kyselyn tarkoitus oli selvittää, millä tavoin saksankieliset lukijat ymmärtäisivät eräät sarjakuvan tilanteet, mikäli niitä ei huomioida käännöksessä lainkaan. Kysely oli mahdollista täyttää google forms -palvelussa ja sitä jaettiin saksankielisten opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajia oli monipuolisesti: miehiä 22, naisia 16 ja ikähaarukka oli 14–67. Tutkimuksessa selvisi, että sekä repliikeissä että joissakin kohtauksissa saksankieliseen käännökseen oli tuotu erilaisia elementtejä kuin alkuperäistekstissä. Tätä ei kuitenkaan ollut huomioitu jokaisessa tutkimukseen valitussa suomalaisen kulttuurin elementtejä sisältävässä kohtauksessa. Sellaisten käännösten kohdalla olen esittänyt parannuksia ja muokkauksia, jotka olisivat voineet selkeyttää myös näitä kulttuurin osia saksankielisille lukijoille. Kyselytutkimuksen avulla selvisi, että tietyissä kohtauksissa jo tehdyt muokkaukset olivat tarpeellisia kulttuurierojen ymmärtämisen kannalta, mutta kyselyn avulla selvisi myös, että joissakin kohtauksissa olisi myös voitu huomioida kulttuurisia elementtejä paremmin. Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä sellainen johtopäätös, että pääosin kulttuuriset seikat oli otettu käännöstä tehdessä hyvin huomioon. Yksittäisissä kohtauksissa käännöstä olisi voitu parantaa kulttuurisesta tai funktionaalisen käännöksen näkökulmasta. Käännökseen tehdyt muokkaukset olivat hyvin perusteltuja niissä tilanteissa, joissa ne oli tehty