Tiivistelmä. Suhteessa valtaväestöön maahanmuuttajataustaisten nuorten riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle on kaksinkertainen. Ilmiö on huolestuttava, ja se on herättänyt paljon yhteiskunnallista keskustelua. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia, joissa usein toistuvana teemana on kokemus toiseudesta. Teema jää valtaosassa tutkimuksia kuitenkin muiden aiheiden varjoon. Tästä johtuen päätin kandidaatin tutkielmassani tarkastella maahanmuuttajataustaisten tyttöjen toiseuden kokemuksia kouluarjessa sekä niiden vaikutusta heidän koulupolkuihinsa. Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on luoda aiheesta kattava yleiskatsaus. Tutkielmassani lähteinä on hyödynnetty pääosin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Konkreettisten mittausmenetelmien puutteesta johtuen luotettavuuden mittaaminen on jokseenkin ongelmallista.
Tuloksista on huomattavissa, että maahanmuuttajataustaisiin tyttöihin kouluarjessa kohdistuva toiseuttaminen pohjautuu suurelta osin kategorisointiin, siitä aiheutuviin asenteisiin sekä näistä seuraaviin tekoihin. Kategoriat, jotka toimivat erottelevina ja ulossulkevina, ovat itsessään ‘maahanmuuttajuus’ sekä maahanmuuttajataustaisille tytöille osoitettu ‘uhrin’ kategoria. Kategorisoinnin seurauksena maahanmuuttajataustaiset tytöt suljettiin pois suomalaisen ja yksilön asemista. Kategorisoimisesta johtuen tytöt kohtasivat rasismia ja kiusaamista, mutta myös vilpittömistä lähtökohdista tulevaa huomioita, joilla heidät merkittiin ‘toisiksi’.
Toiseudesta johtuvat asenteet ja teot, voivat päätyä vaikuttamaan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen koulutusidentiteettiin ja koulutukseen liittyviin valintoihin. Toiseuden tunne heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta vaikuttaen negatiivisesti opiskelumotivaatioon sekä kouluviihtyvyyteen. Toiseudesta aihetuen tulevaisuuden kuva saattaa myös värittyä negatiivisesti, mahdollisesti heikentäen motivaatiota kouluttautua
