Tiivistelmä. Tutkielma käsittelee alkemistin persoonan räätälöintiä, niin kutsuttua itsemuotoilua, 1600-luvun puolivälin Englannissa. Se lähestyy aihetta kahden Lontoossa vaikuttaneen esimerkkihenkilön, amerikkalaissyntyisen George Starkeyn sekä englantilaisen aatelisen Sir Kenelm Digbyn kautta. Sen tarkoitus on avata, millaisia ihanteita alkemistin persoonalle aikanaan asetettiin, ja millä tavoin nämä kaksi henkilöä pyrkivät representoimaan itsensä alkemisteina sekä suhteessa alkemiaan. Lisäksi se käsittelee filosofian ja alkemian suhdetta sekä näihin kuuluvien persoonien suhdetta.
Työ hyödyntää alkuperäislähteinään sen käsittelemien henkilöiden alkemiaa, filosofiaa ja teologiaa käsitteleviä teoksia. Lähteet ovat EEBO-tietokannasta löytyviä digitoituja aineistoja, joista keskeisimmät ovat Starkeyn Pyrotechny Asserted and Illustrated ja Nature’s Explication and Helmont’s Vindication sekä Digbyn Two Treatises, A Late Assembly ja A Discourse Concerning the Infallibility of Religion. Tutkielma lähestyy aihetta aineistoanalyysin ja retorisen analyysin metodien kautta.
Tutkielma osoittaa alkemian moninaisen ja monitulkintaisen aseman aikansa yhteiskunnassa. Samalla se valottaa loogisen järjen ja intuitiivisen älyn merkitystä alkemistin ja filosofin persoonille sekä näihin liittyvien aristoteelisten ja uusplatonisten vaikutteiden merkitystä ja asemaa edellä mainituille kentillä. Hyödyntäen alkuperäislähteitä tutkimus demonstroi, miten Starkey pyrki luomaan itselleen persoonan intuitiivisena ja älyllisenä adeptina, kun taas Digby tavoitteli Aristoteleeseen sekä uuteen, ennen kaikkea kartesiolaiseen, filosofiaan nojaavaa järjellisen filosofin persoonaa. Lisäksi se valottaa protestanttisen ja katolisen uskon luomia sävyeroja alkemistin ja luonnonfilosofin persoonissa sekä yhteiskunnallisen aseman tuomia eroja tieteellisessä ja filosofisessa toiminnassa.
Tulosten pohjalta on mahdollista havaita, miten kokeellisen tiedontuotannon metodit saattoivat erota toisistaan voimakkaallakin tavalla varhaismodernin alkemian kontekstissa. Lisäksi niiden kautta on nähtävissä, miten erilaiset olosuhteet ja vaikutteet loivat erilaisia suhtautumistapoja ja käsityksiä esimerkiksi totuuden ja tiedon luonteesta. Näiden kohdalla ennen kaikkea erottelu ainoastaan henkilökohtaisen kokemuksen kautta saavutettavissa olevan ja kielellisesti jaettavan tiedon välillä tulee esiin
