Abstract. The current linear economic system has been found to be in direct conflict with the framework set by sustainable development. The accelerating growth of the world’s population and new masses joining the middle-class are causing an explosive increase in demand for resources and the more dense presence of greenhouse gases in the atmosphere. Increasing of production efficiency cannot guarantee the adequacy of natural resources and the preservation of living conditions for future generations, and circular economy has been proposed as a solution. (Ellen MacArthur Foundation, 2012.) In the transition from the linear to circular economy, economic instruments are needed to accelerate and facilitate the transition. The European Commission has proposed staggering of the VAT system on environmental grounds by reducing the tax rate on repair services. This could potentially promote products to remain in circulation for as long as possible, which is one of the main objectives of the circular economy. (European Commission, 2019.)
The thesis aims to examine how the VAT system could be utilized in the transition from a linear economic system to a circular economy. In particular, the study will look at the structure of the current VAT system and its potential, as well as the limitations of its application set by the Directive. The theoretical part is done as a literature review. Based on this theoretical basis, qualitative interviews have been conducted with six VAT experts from the Tax Administration. The interviews have been transliterated and a theory-driven data analysis has been performed. The interviews have been conducted anonymously and the answers of the interviewees do not reflect the policy of the Tax Administration in this regard. The results of the thesis are based on both a theoretical basis and expert interviews.
The study revealed that VAT, as an indirect consumption tax, has a significant potential to influence consumer prices and thus consumption habits (Tikkanen et al., 2018). However, this potential is limited by the asymmetric impact of changes in tax rates on consumer prices, the boundary conditions set out in Annex III of the VAT Directive (2006/112 / EC), and the possible increase in administrative costs during the change in tax rates. Different tax rates have also been suspected to be in conflict with the principle of neutrality of the VAT system. (Mirrlees et al., 2011.) The price effect has been found to be weaker when lowering tax rates than when raising them, both in a study based on listed tax and price changes (Benzarti et al., 2020) and in a VAT reduction experiment conducted in Finland in 2007–2011. However, the more environmentally friendly attitudes of the 2020s and the possible deletion of Annex III to the Directive, with the change proposed by the Commission in 2019, give rise to the possibility of a renewed experiment in reducing VAT rates. The thesis could be used as a starting point for a more detailed study of the price effects of reduced VAT rates on repair services from a business perspective.Tiivistelmä. Nykyisen lineaarisen talousjärjestelmän on todettu olevan ristiriidassa kestävän kehityksen asettaman viitekehyksen kanssa. Maailman populaation kiihtyvä kasvu ja ihmisryhmien keskiluokkaistuminen aiheuttavat resurssien kysynnän räjähdysmäisen lisääntymisen ja ilmastonmuutosta edistävien kasvihuonekaasujen tiheämmän esiintymisen ilmakehässä. Pelkällä tuotannon tehostamisella ei voida taata luonnonvarojen riittämistä ja elinolojen säilymistä tuleville sukupolville ja ratkaisuksi on ehdotettu kiertotalousjärjestelmää. (Ellen MacArthur Foundation, 2012.) Siirtymävaiheessa lineaarisesta järjestelmästä kiertotalouteen tarvitaan siirtymistä nopeuttavia ja helpottavia taloudellisia ohjauskeinoja. Muun muassa Euroopan komissio on ehdottanut arvonlisäverojärjestelmää porrastettavaksi ympäristöperustein siten, että korjauspalveluiden verokantaa alennettaisiin. Tällä tavoin voitaisiin potentiaalisesti edistää tuotteiden pysymistä kierrossa mahdollisimman pitkään, mikä on yksi kiertotalouden päätavoitteista. (Euroopan komissio, 2019.)
Tutkielma pyrkii selvittämään, miten arvonlisäverojärjestelmää voitaisiin hyödyntää siirtymävaiheessa lineaarisesta talousjärjestelmästä kiertotalouteen. Tutkimus perehtyy varsinkin nykyisen järjestelmän rakenteeseen ja sen tarjoamaan potentiaaliin sekä direktiivin (2006/112/EC) asettamiin soveltamisrajoituksiin. Teoriaosuus on tehty kirjallisuuskatsauksena. Tähän teoreettiseen pohjaan nojautuen on tehty kvalitatiivisia haastatteluita kuudelle Verohallinnon arvonlisäveroasiantuntijalle. Haastattelut on litteroitu ja tämän datan perusteella on suoritettu teorialähtöinen aineistoanalyysi. Haastattelut on suoritettu anonyymisti ja haastateltavien vastaukset eivät kuvasta Verohallinnon linjausta asiaan liittyen. Tutkielman tulokset perustuvat sekä teoriapohjaan että asiantuntijahaastatteluihin.
Tutkimuksessa selvisi, että arvonlisäverolla on välillisenä kulutusverona merkittävä potentiaali vaikuttaa kuluttajien hintoihin ja siten kulutustottumuksiin (Tikkanen et al., 2018). Tätä potentiaalia kuitenkin rajoittaa verokantojen muutosten asymmetrinen vaikutus kuluttajahintoihin, arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EC) liitteen III asettamat reunaehdot, sekä mahdollinen hallinnollisten kustannusten lisääntyminen verokantojen muutosvaiheessa. Eriävien verokantojen on myös epäilty olevan ristiriidassa arvonlisäverojärjestelmän neutraaliusperiaatteen kanssa. (Mirrlees et al., 2011.) Hintavaikutuksen on todettu olevan heikompi verokantoja alennettaessa kuin niitä nostettaessa sekä listattuihin vero- ja hintamuutoksiin perustuvassa tutkimuksessa (Benzarti et al., 2020) että Suomessa vuosina 2007–2011 suoritetussa arvonlisäveron alentamiskokeilussa. 2020-luvun ympäristömielisemmät asenteet sekä mahdollinen direktiivin liitteen III poistaminen Komission vuonna 2019 ehdottaman muutoksen myötä antavat kuitenkin aihetta arvonlisäverokantojen alentamiskokeilun uusimiselle. Tutkielmaa voitaisiinkin käyttää lähtökohtana korjauspalveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen hintavaikutusten tarkemmalla tutkimiselle yritysperspektiivistä
