Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani otsikko on ”Iin vanhan Haminan naisvainaja CH36 ja hänen kasvorekonstruktionsa”. Tutkielmassani tarkastelen Iin vanhan Haminan vuoden 2009 arkeologisissa kaivauksissa löydettyä naisvainajaa CH36 ja toteutan työssäni myös hänen kasvorekonstruktionsa. Alueen ihmisistä ei ole aikaisemmin tehty kasvorekonstruktioita ja tekemäni rekonstruktio on kolmas, joka on tehty suomalaisesta aineistosta. Ensimmäisen kasvorekonstruktion suomalaisesta aineistosta on tehnyt pro gradu ohjaajani Sirpa Niinimäki. Hän toteutti rekonstruktion osana oma pro gradu -työtään vuonna 2004. Toinen suomalaisesta aineistosta tehty kasvorekonstruktio on Heidi Kuivaniemi-Smithin tietokoneella toteuttama kasvorekonstruktio vuodelta 2018.
Pro gradussani tutkimuskysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: Miten rekonstruktion eri vaiheissa tehdyt valinnat vaikuttavat lopputulokseen? Tämä kysymys jakautuu alakysymyksiin: Miten vainajan CH36 kasvorekonstruktio voidaan toteuttaa? Miten kasvorekonstruktion teko onnistui? Tutkimusongelmani käsittelee eniten kasvorekonstruktion tekoon liittyviä seikkoja, kuten menetelmien valintaa. Työssäni kerron myös jonkin verran kasvorekonstruktioiden historiasta, Iin vanhan Haminan kaivauksista ja vainajan CH36 tutkimushistoriasta. Vainaja CH36 on todennäköisesti tunnetuin ja tutkituin kaivauksilta löytynyt vainaja, koska hänet oli haudattu harvinaisen pronssisen ristin kanssa. Vainajan CH36 luut ovat erittäin huonossa kunnossa ja niiden kunto huononee koko ajan, siksi olikin tärkeää tehdä kasvorekonstruktio juuri nyt.
Kasvorekonstruktioiden historia alkoi tuhansia vuosia sitten. Modernien kasvorekonstruktioiden historia alkoi kuitenkin vain parisataa vuotta sitten. Kasvorekonstruktioista on olemassa kolme koulukuntaa, joista nykyisin eniten käytetään Manchesterin metodia, joka yhdistelee kahden muun koulukunnan käyttämiä menetelmiä. Toteutin vainaja CH36:n rekonstruktion kuitenkin hyödyntäen amerikkalaisen koulukunnan metodia. Siinä keskitytään kudosten paksuuksiin ja jätetään lihasten yksittäinen rekonstruointi tekemättä. Valitsin amerikkalaisen metodin, koska toteutin rekonstruktion piirtämällä ja yksittäisiä lihaksia on piirroksessa vaikea lisätä rekonstruktioon.
Kasvorekonstruktioiden tekoon liittyen on olemassa kolme eri metodia. Näistä metodeista yleisin nykyään on kasvorekonstruktion teko tietokoneella. Itse kuitenkin toteutin rekonstruktion piirtämällä, suurimmaksi osaksi budjettisyistä. Osasyy oli kuitenkin myös luiden erittäin huono kunto.
Kasvorekonstruktion tekoon liittyy monta eri vaihetta. Tärkeä vaihe ennen itse rekonstruktion aloitusta on luiden osteologinen analyysi. Vainajan CH36 osteologinen analyysi oli kuitenkin jo tehty, joten en tehnyt sitä osana omaa työtäni. Rekonstruktion aloitin kuvaamalla kallon. Tämän jälkeen muokkasin ottamani kuvat oikeaan kokoon ja tulostin ne. Näiden kuvien perusteella pystyin piirtämään vainajan CH36 kallon piirtopaperille. Tämän jälkeen lisäsin 13 eri kudospaksuuspistettä kallon piirroksen päälle, käyttäen apuna Niinimäen ja Karttusen mittaamia kudosten paksuuksia suomalaisille naisille. Seuraava vaihe oli kasvojen tärkeimpien piirteiden viimeistely, näihin kuuluu silmät, nenä ja suu. Kasvorekonstruktion viimeistelyyn kuuluu muun muassa hiusten, ripsien, kulmakarvojen ja ihon pinnan piirtäminen. Rekonstruktioni on kaksiulotteinen, joka hieman vaikeutti ihon kudospisteiden merkitsemistä ja ihon viimeistelemistä. Lopuksi piirsin henkilön kaulaan hänen kanssaan haudatun pronssiristin.
Tekemäni kasvorekonstruktio on arkeologinen kasvorekonstruktio, eli aineistona on arkeologisilla kaivauksilla löydetty, noin 600 vuotta vanha aineisto. Tämän takia on lähes mahdotonta päätellä, onko piirrokseni vainajan CH36 näköinen vai ei. Käytin kuitenkin avuksi minulle saataville olevat tiedot kasvorekonstruktion teosta, joten uskon, että suoriuduin työstä hyvin. Yksi kasvorekonstruktioiden ongelma on myös se, että jokainen tekijä toteuttaa rekonstruktion hieman eri tavalla. Kasvorekonstruktiot ovatkin oikeastaan popularisoinnin keino, jonka tarkoitukseni on mielestäni saada tavalliset ihmiset kiinnostumaan historiasta. Tavalliset ihmiset ehkä kuvittelevat pääsevänsä kurkistamaan 600 vuotta sitten eläneen ihmisen elämään kasvorekonstruktioni avulla
