Tiivistelmä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia eroja esi- ja alkuopetuksen välillä on yksilöllisyyden huomioimisessa. Vertailemme esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia keskenään, tavoitteena löytää eroavaisuuksia pedagogisissa käytänteissä lapsen yksilöllisyyden huomioimisen suhteen. Tarkastelemme myös millä keinoilla opettaja voi tukea lapsen yksilöllisyyttä lapsen siirtyessä esiopetuksesta alkuopetuksen pariin.
Kandidaatintutkielmamme on kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tämän tyyppinen kirjallisuuskatsaus on aineistolähtöistä ja ilmiön kokonaisvaltaista tarkastelua. Olemme hankkineet tutkielmaamme varten kotimaisia ja kansainvälisiä lähteitä, hyödyntäen eri tietokantoja. Tutkielmamme noudattaessa laadulliselle tutkimukselle tyypillisiä piirteitä, osa aineiston analyysi- ja tulkintaprosessista tapahtui jo aineistonhankinnan yhteydessä. Kriittinen aineistontulkinta rakentui läpi tutkielman keskustellessamme kirjallisuudesta ja niiden sisällöistä.
Tutkimuksemme myötä saimme selville opetussuunnitelmien eroavan yksilöllisyyttä käsittävässä pedagogiikassa. Tutkimuksen tulosten mukaan opettaja voi huomioida lasten yksilöllisyyttä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen aikana esimerkiksi oman pedagogisen toimintansa kautta, pienryhmäpedagogiikan avulla, opetusta eriyttämällä ja yhteistyöllä vanhempien kanssa. Tutkimuksen kautta saadut keinot tukea lasten yksilöllisyyttä ovat kirjallisuuden kautta saatuja, mutta koemme, että keinoja yksilöllisyyden tukemiseksi voi olla vielä enemmän.
Tutkimuksen luotettavuutta korostaa kahden tutkijan tekemä kriittinen katsaus tuoreeseen lähdekirjallisuuteen tutkittavasta ilmiöstä. Toivomme, että tutkimuksemme avulla pystytään vastaamaan arkipäivässä esiintyviin kysymyksiin yksilöllisyydestä. Rajallisen tutkimuksen myötä tiedostamme, että tutkimuksen tuloksia ei voida kuitenkaan suoraan yleistää. Aihetta olisi tärkeää tutkia laajemmin
