Pinnareita, vetelehtijöitä vai nälän pakottamia?:asevelvollisuus (Daily) Heraldissa ja The Timesissä Isossa-Britanniassa ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914
Tiivistelmä. Työssäni tarkastelen Daily Heraldin ja The Timesin asevelvollisuuskirjoituksia. Aloitan tarkasteluni päivästä, jona Iso-Britannia liittyi sotaan, ja päättäen tarkastelun vuoden 1914 loppuun. Tutkimusaineistonani toimii näiden kahden lehden tekstipohjainen sisältö kyseiseltä ajalta. Asevelvollisuudesta käytiin keskustelua, koska sotaan lähdettäessä Iso-Britannian armeija turvautui vapaaehtoisten rekrytointiin. Tämä malli kuitenkin kriisiytyi ajoittain. Sodan alkuvaiheen tappiolliset taistelut aiheuttivat huolta kotirintamalla, jolloin lehdistö myös nosti asevelvollisuuden esille. Rekrytoinnin noustessa syyskuussa nämä huolet jälleen hävisivät. Loppuvuodesta pysähtynyt rintamatilanne ja hidastunut rekrytointi alkoivat huolestuttamaan monia.
Tarkastelen, miten ja miksi lehdet kirjoittivat asevelvollisuudesta tietyllä tavalla. Jaan analysoimani tekstit eri teemoihin, ja tarkastelen niiden ilmenemisestä tilastojen avulla. Teemojen tutkimisessa käytän kehysanalyysin antamia työkaluja pohtiessani, millaisissa yhteyksissä lehdet mainitsivat asevelvollisuuden. Lehdet yrittivät kehittää asevelvollisuuden ympärille kausaliteettisuhteita ja moraalisia arvoja.
Tutkimani lehdet edustivat vastakkaisia puolia keskustelussa. The Times oli sotaponnistelussa mukana, ja lehdelle asevelvollisuus näyttäytyi tapana voittaa sota. The Times argumentoi asevelvollisuuden puolesta monin tavoin. Lehden kirjoituksissa vedottiin sodan lopputuloksen tärkeyteen, mutta myös moraalisiin velvoitteisiin, joita miehillä nähtiin olevan. Pienemmissä määrin lehden kirjoituksissa näkyi myös muut ajan aatteet, kuten sosiaalidarvinismi ja viktoriaaninen maskuliinisuus.
Daily Herald edusti aikakauden vasemmistolaista sosialismia, joka vastusti asevelvollisuutta sodanvastaisuuden myötä, mutta myös antimilitaristisen tradition vuoksi. Daily Herald oli sodan aikana pieni protestilehti. Lehden asevelvollisuuden vastaisuus perustui sen kapitalismikritiikkiin, koska heidän mielestään asevelvollisuus ei toimisi kapitalistisessa yhteiskunnassa tasa-arvoisesti. Lehti vastusti asevelvollisuutta konseptina, joka oli osana epätasa-arvoista yhteiskuntaa. Kuten The Timesin, myös Daily Heraldin tekstit reagoivat eri tapahtumiin. Rekrytoinnin kiihtyessä syyskuussa lehti nosti esille entistä enemmän sen aikaisia epäkohtia, joita se nimitti asevelvollisuuden kaltaiseksi järjestelmäksi. Työnantajat saattoivat tänä aikana painostaa työntekijöitään liittymään armeijaan. Tätä Daily Heraldin sivuilla kutsuttiin asevelvollisuuden kaltaiseksi painostukseksi. The Times esitti sivuillaan, miten asevelvollisuudella olisi kansan antama tuki.
Loppuvuodesta rekrytoinnin hidastuessa, ja sotatapahtumien jumiutuessa, jumiutui myös asevelvollisuuskeskustelu. Lehdissä tuli esille vain satunnaisia artikkeleita ja uutisia asevelvollisuuteen liittyen. Daily Heraldin osalta se saattoi johtua lehden muuttumisesta viikoittaiseksi julkaisuksi. The Timesin uutisoinnin vähyys saattoi olla omistaja Northcliffen syytä. Hän ei uskonut, että tänä aikana asevelvollisuuden tulo olisi mahdollista
