Tiivistelmä. Vuonna 1994 Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton hyväksyi suuren rikoslain uudistuksen. The Violent Crime Control and Law Enforcement Act sisälsi useita demokraattipuolueelle epätyypillisiä toimia, jotka tähtäsivät rikollisten ankarampaan kohteluun ja rangaistusten lisäämiseen. Rikoslain uudistuksesta käytiin paljon keskustelua amerikkalaisten lehtien palstoilla vuosina 1993–1994, kun lain valmistelu oli käynnissä.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee vuoden 1994 rikoslain uudistuksesta lehdistössä käytyä keskustelua. Tutkimuksen lähdeaineistona toimivat aiheesta julkaistut mielipidekirjoitukset, kolumnit, artikkelit ja pääkirjoitukset sanomalehdissä ja aikakauslehdissä. Aineisto koostuu itsensä liberaaleiksi tai konservatiivisiksi määrittelemistä sanoma- ja aikakauslehdistä, joissa on käyty keskustelua rikoslain sisällöistä ja rikospoliittisista teemoista.
Tutkimus on aatehistoriallinen tutkimus ja siinä tarkastellaan, miten kirjoituksissa otetaan kantaa rikoslain uudistukseen ja lakipaketin sisältöihin suhteessa 1990-luvun alussa valinneeseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tutkimusmetodeja ovat teemoittelu, lähiluku ja kontekstualisointi. Tämä pro gradu -tutkielma täydentää Yhdysvaltain rikospolitiikan tutkimuksen aatehistoriallista näkökulmaa.
Tutkimuksen keskeiset tulokset rakentuvat liberaali- ja konservatiivilehdistön näkemyserojen ympärille. Liberaalilehdistö nosti keskusteluun lakiuudistuksen ongelmia. Liberaalikirjoittajat olivat huolissaan lakiuudistuksen mahdollisuuksista torjua tai vähentää rikollisuutta ja sen pelättiin kasvattavan vankimäärää entisestään. Konservatiivikirjoittajat taas näkivät vankilat välineenä vaarallisten yksilöiden säilömiseen ja vankimäärän kasvua pidettiin tästä luonnollisena seurauksena. Usko rikollisten kuntoutumiseen yhteiskuntakelpoiseksi oli konservatiivikirjoittajien keskuudessa heikko eikä valtion mahdollisuuksiin torjua rikollisuutta luotettu.
Rikollisuuskeskustelu oli 1990-luvun alussa osa kulttuurisotia, joita liberaalit ja konservatiivit kävivät amerikkalaisesta moraalista ja arvoista. Konservatiivilehdistössä rikollisuus nähtiin amerikkalaisen yhteiskunnan ja moraalin rappeutumisena ja perinteisten arvojen kuihtumisena. Kulttuurisodan vastapuolena pidettiin vasemmistoliberaalia eliittiä, intellektuelleja tai tiedeyhteisöä, joka jätti tavallisen amerikkalaisen huolet huomiotta
