Tiivistelmä. Taksimarkkinat vapautuivat pääosin kilpailulle heinäkuussa 2018, jolloin uuden liikennepalvelulain toinen vaihe astui voimaan. Lain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että lain vaikutuksia seurataan tiiviisti ja mikäli tarve vaatii, tulee valtioneuvoston ryhtyä toimiin sääntelyn muuttamiseksi. Vaikutusten arvioinnin tunnistettiin kuuluvan Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ja erityisesti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Tämän työn tarkoituksena on osaltaan vastata vaikutusten arviointitarpeisiin ja luoda kehikko taksimarkkinoiden pitkän aikavälin seurantaa varten.
Tutkielman tavoitteena on täydentää teoreettiseen ja empiiriseen aineistoon pohjaten aikaisempaa strategisen johdon laskentatoimen tutkimuskenttää ulkoisten markkinoiden seurannan osalta suomalaisessa julkishallinnon organisaatiossa. Aikaisemman kirjallisuuden perusteella luodaan ensin kokonaiskuva strategisesta johdon laskentatoimesta, minkä jälkeen pureudutaan syvemmin kokonaisvaltaiseen suorituskyvyn mittaamiseen, joka on yksi strategisen johdon laskentatoimen osa-alueista. Tämän jälkeen toteutetaan empiirinen tapaustutkimus, jossa hyödynnetään konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin sekä analysoimalla sisällönanalyysin keinoin organisaation julkisia aineistoja. Tutkimuksen kohteena on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, mutta teoreettinen viitekehys huomioon ottaen myös Liikenne- ja viestintäministeriötä käsitellään tutkielmassa.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja Traficomissa seurataan yleisesti tavoitteiden asettamisessa ja mittaamisessa strategisen johdon laskentatoimen kirjallisuudessa ehdotettuja käytäntöjä. Tavoitteet johdetaan strategiasta ja niiden toteutumista mitataan sekä rahamääräisillä että ei-rahamääräisillä mittareilla. Strategiaa myös kommunikoidaan aktiivisesti organisaatiossa eteenpäin. Taksimarkkinoiden seuranta ei kuitenkaan täytä strategisen johdon laskentatoimen teoriassa esitettyjä käytäntöjä. Nykyiset seurantatyökalut ovat hyödyllisiä ja tarkoituksenmukaisia, mutta eivät sellaisenaan täytä teoriassa esitettyjä kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittaamisen piirteitä. Tutkielmassa rakennetaankin teoreettiseen viitekehykseen, empiiriseen aineistoon ja organisaation sekä sidosryhmien tarpeisiin pohjaten kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo, joka koostuu kolmen eri mittariston organisaatiolle sopivimmista puolista.
Tämän tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä suorituskykymittaristo on rakennettu niin spesifin osa-alueen suorituskyvyn mittaamiseen, että organisaation strategia ja tarpeet huomioiden sitä ei voida sellaisenaan siirtää muun organisaation käyttöön. Tutkimus tarjoaa kuitenkin hyödyllistä informaatiota strategisen johdon laskentatoimen sovelluksista sekä suorituskyvyn mittaamisesta ulkoisen markkinan osalta suomalaisessa julkisorganisaatiossa
