Tiivistelmä. Tämän narratiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata monikkosisarusten näkökulmasta heidän kertomien kokemusten ja näkemysten pohjalta, minkälaista tukea omaan yksilöllisyyteensä he olivat saaneet elämänsä eri vaiheissa ja miten he kokivat oman monikkosisaruutensa normaaliin yksösyyteen nähden. Aineisto muodostui kirjallisista elämänkerrallisista tuotoksista. Aineisto analysoitiin narratiivisella analyysimenetelmällä ja osaksi narratiivien analyysiä ja siihen kuuluvaa Greimasin aktanttimallia hyödyntäen. Greimasin aktanttianalyysissä aineistosta etsittiin erilaisia toimijoita, tavoitteita ja keinoja. Monikkosisarusten tarinoista hahmotettiin erilaisia toimijoita ja vastatoimijoita toisin sanoen yksilöllisyyttä tukevia ja ei tukevia asioita. Näiden prosessien kautta löytyivät aineistossa esiintyvät teemat. Aineiston keskeiset teemat olivat: monikkosisarukseksi syntyminen, identiteetin rakentuminen, monikkosisaruuden merkitys, yksilöksi kasvaminen ja kaksoistamisen ongelma. Teemoiksi nousivat aihepiirit, jotka olivat saaneet kertomuksissa paljon tilaa, ja jotka monikkosisarukset olivat kokeneet merkittäviksi. Tuloksissa kuvattiin monikkosisarusten identiteettiä, sen muodostumista, rakentumista ja uudelleen konstruoimista elämän eri aikoina. Varhaislapsuudessa monikkosisaruudessa korostui vanhempien suhtautuminen lapsiin joko yksilöllisesti huomioiden tai monikkoutta korostaen ja ihaillen. Tilanteet toivat mukanaan ristiriitoja. Monikkosisarukset kaipasivat lapsuudessa omaa aikaa, tilaa ja kavereita. Nuoruudessa yksilöllisyyttä ja rauhaa löytää oma identiteetti. Aikuisuudessa tasapainoa elämän tuomiin haasteisiin. Päiväkodin ja koulun tavat käsitellä ja kohdata monikkosisaruutta ja tukea heidän yksilöllisyyttään eivät ole olleet riittävät. Narratiivinen analyysimenetelmä monikkosisarusten identiteetin rakentumisessa mahdollisti identiteetin rakentumisen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen saavuttamisen.
Kehittämisehdotukset liittyvät monikkosisarusten yhteisöihin (perhe, ystävät, kaverit, perhepäivähoito, päiväkoti, koulu ja ehkä työpaikkakin) kohdentuvan tiedon saavuttamiseen, tapaan suhtautua ja kohdata yksilönä eikä toisena kaksosista tai yhtenä kolmosista/nelosista. Jatkotutkimushaasteena ovat monikkosisaruksiin kohdistuvan yksilöllisyyden tukemisen mallin ja seurannan kehittäminen. Myös koulutusta tulisi kehittää huomioimalla yksilöllisyyden monipuolinen tukeminen ja mahdollistamalla henkilökohtaisen kuuntelemisen ja jakamisen tarve monikkosisaruksen kohdalla niin kotona kuin koulussa.I want to be the only me in the world : the individual experience of multiple-birth siblings in different stages of life. Abstract. The objective of this narrative study is to describe from the perspective of multiple-birth siblings and based on their experience what kinds of support multiple birth siblings receive for the development of their own individuality in different stages of their lives, and how they perceive their role as multiple-birth siblings in contrast to single-birth individuals. The material of the study consists of biographical narratives and reflections, which are analyzed using a narrative-based analysis method, narrative analysis, and the actantial model developed by semiotician Julien Greimas. Greimas’ actantial analysis is used to identify actors, objectives and means in the material: the stories of multiple-birth siblings are analyzed for actors and counteractors, in other words elements that either support or undermine their individuality. These processes are used to identify themes that are prevalent in the material: being born as a multiple-birth child, the development of identity, the significance of being a multiple-birth sibling, growing into an individual, and the problems of being perceived as a twin/tripled/quadruplet instead of individual. Principal themes are the topics and the subjects highlighted by the stories and found to be important by multiple-birth siblings.
The results describe multiple-birth identities: how they are formed, how they develop and how they are reconstructed at different stages of life. In early multiple-birth childhood, a key factor is the attitude of the parents towards the multiple-birth siblings either as individuals or highlighting and adoring their role as twins/triplets/quadruplets. Certain situations were found to frequently cause conflict. During childhood, multiple-birth siblings often long for personal time, space and friends; during youth, individuality and peace for discovering one’s own identity; during adulthood, balancing of life’s challenges. It was found that the ways of encountering and supporting multiple-birth siblings in kindergartens and schools were not sufficient. Analyzing the development of multiple-birth identities using the narrative methods makes it possible to understand the development of the multiple-birth identity in a comprehensive way.
Suggestions for development are related to the availability of information relevant to the immediate communities around multiple-birth siblings (family, friends, day care, school, even professional life) and how multiple-birth siblings should be regarded as individuals instead of twins/triplets/quintuplets. Potential avenues for further study include the development of support and follow-up models for supporting the individuality of multiple-birth siblings. Education curriculums should also be reworked to enable comprehensive support of individuality and the fulfilment of personal attention and sharing needs of multiple-birth sisters both at home and in the training system
