Tiivistelmä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen pelkoa julkisessa kaupunkitilassa ja uutisoinnin vaikutusta siihen. Erilaiset pelot ovat usein julkiseen kaupunkitilaan liitettyjä ilmiöitä. Kaupungit on rakennettu alun perin turvapaikoiksi suojaamaan ulkopuoliselta uhalta, mutta nykyään ne nähdään ennemminkin pelon paikkoina, joissa pelon kohteena ovat toiset ihmiset. Myös tilan ominaisuudet ja ympäristöstä luettavat merkit, kuten graffitit voivat aiheuttaa pelkoa. Ihmisen fyysiset ominaisuudet kuten ikä, etninen tausta ja etenkin sukupuoli vaikuttavat julkisessa tilassa koettuun pelkoon. Esimerkiksi naiset ovat tutkitusti miehiä pelokkaampia. Myös yksilön luonteella ja omilla kokemuksilla on vaikutusta koettuun pelkoon, mutta pääosin pelko on kuitenkin sosiaalisesti tuotettua. Pelko ei aina kuitenkaan ole verrannollista pelon kohteeseen. Esimerkiksi rikoksen pelko on noussut, vaikka rikollisuus todellisuudessa ei ole lisääntynyt.
Uutisoinnin ajatellaan olevan keskeisessä roolissa, kun puhutaan julkiseen kaupunkitilaan liittyvistä peloista. Rikosuutisointi on lisääntynyt samanaikaisesti kasvavan rikoksen pelon kanssa, mutta niistä kumpikaan ei johdu todellisen rikollisuuden kasvusta. Usein aktiivisesti uutisia seuraavat ihmiset ovat muita pelokkaampia, mutta toisaalta muita pelokkaammat ihmiset päätyvät todennäköisemmin lukemaan rikosuutisia. Uutisointi on myös liitetty yhdeksi pelon kulttuurin syntyyn vaikuttavaksi tekijäksi, mutta toisaalta pelon kulttuurin on nähty aiheuttavan rikoksen pelon ja rikosuutisoinnin nousua. Uutisointi ja pelko ovat siis yhteydessä toisiinsa, mutta niiden välinen suhde ei ole täysin yksisuuntaista
