Tiivistelmä. Tutkielma perehtyy musiikkiin ja oppimiseen, eheyttävässä sekä laaja-alaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tavoitteena on vastata kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta tutkimuskysymykseen, millaisena musiikki ja oppiminen kuvataan varhaiskasvatuksen eheyttävässä, laaja-alaisessa toiminnassa? Tutkielmassa on käytetty lähteinä erilaisia tieteellisiä tutkimuksia, kirjallisuutta ja artikkeleita. Kirjallisuuden rinnalla tarkastellaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2019) asiakirjaa. Tänä päivänä myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta sekä yhteistyö ja vuorovaikutus nähdään oppimista edistävänä. Opetuksessa on myös uudella tavalla alettu kiinnittää huomiota lapsen ja nuoren oppimisen kysymyksiin ja musiikillisen oppimisen monitasoisuuteen.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2019) korostuu varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta kokonaisvaltaisena, lapsen oppimista, hyvinvointia ja laaja-alaista osaamista edistävänä toimintana. Lapsi hahmottaa maailmaa tutkimalla, ihmettelemällä ja kokonaisvaltaisesti havaintoja tekemällä. Kasvavan ja kehittyvän lapsen kokemukset ovat merkityksellisiä oppimiselle. Tutkielman tulosten mukaan musiikilla voidaan tukea ja rikastuttaa lapsen kielenkehitystä ja vieraan kielen oppista. Musiikilla voidaan säädellä myös lapsen vireystilaa. Aktiivisella musiikillisella toiminnalla voidaan kehittää tarkkaavaisuutta ja sen säätelyä. Musiikki vahvistaa minäkuvaa ja tarjoaa tunteisiin sekä itseilmaisuun liittyviä merkityksiä. Pitkäkestoisella musiikkikasvatuksella voidaan tukea sosiaalisia tunteita, kuten empatiataidoin kehittymistä. Musiikki toimii myös kulttuurisen osaamisen edistäjänä. Musiikkia ja liikettä yhdistämällä voidaan edistää oppimista kokonaisvaltaisesti. Musiikilla ja kehonliikkeillä voidaan aktivoida kuuntelua, luovuutta ja keksimistä. Kuuntelutaidosta opitaan vuorovaikutustaitoja. Musiikillinen toimita ja musiikkileikit voivat olla keskeisessä roolissa lapsen oppimisessa, eheytetyssä ja laaja-alaisessa varhaiskasvatuksessa
